Kirjan jälkeen

Kuukausi: kesäkuu 2010

  • Kalakuhina

    Julistin sodan lokeille. Taistelemme kaloista. Ihmettelin aamupäivällä rannasta kantautuvaa parsallusta. Luulin ensin, että lokit kiusaavat vesilintuja, mutta siellä olikin kalamarkkinat. Ilmeisesti kaikki Iso vesijärven kalanpoikaset ovat päätyneet tänään Rapurantaan. Rannassa käy hurja kuhina, ja järvi on mustanaan pikkukaloja. Puhelimella ei oikein saa kunnon kuvaa, eikä kuvasta kunnon käsitystä kalojen määrästä. Niitä on tuhansia!

    Yritin ottaa kalaparvesta videokuvaa Vadolla. Ehkä liikkuva kuva kertoo asian paremmin.

    — Post From My iPhone

  • Guns N’ Roses oli huippu!

    Niille, jotka eivät hölmöyksissään lähteneet Guns N’ Rosesin keikalle, ihan vaan tiedoksi, että Axl oli entisessä kunnossaan. Ääni naukui kuin mouruavalla kissalla aidanseipäällä. Keskivartalo tosin oli hieman kasvanut niistä ajoista, jolloin Axl vielä poseerasi julisteissa huoneeni seinällä.

    Ehdin odottaa GNR:n keikkaa melkein tasan 20 vuotta. Kannatti odottaa. Ihan sama, vaikka naamat olivat vaihtuneet. Ihan sama, vaikka mahat olivat kasvaneet sekä laulajalla että kuulijoilla. Ihan sama, vaikka piti odottaa kolme varttia rokkikukkoa lavalle. Kaikki odotus oli odotuksen väärti.

  • Ei näin

    Kesällä ratsastelu on jäänyt väliin leirien ja omien kiireiden vuoksi, mutta Ilkkapa keksi Linnanmäellä oivan korvaavan menetelmän laukkaharjoituksiin. Nappasi kolikot koneeseen ja hoputti minut hurjaan laukkaan. Ou nou!

    Miten aikuisesta ihmisestä voi lähteä tuollainen ääni! Hirveä kimitys kuuluu naurun lomasta, ja kyllä hävetti. Ihmiset pysähtyivät katsomaan, ja minä vaan nylykytin konehevosella menemään niin lujaa kuin pääsin. Olisiko kerrankin pitänyt lukea ohjeet ensin? Vasta jälkikäteen tajusin, että minähän en muistanut edes ohjata sitä heppaa kaarteessa, kun pistelin niin kovasti menemään. Yksi asia lienee selvä: ”Mä en halua käyttää mittää ruoskaa!”

    Hävettää vieläkin…