Juoksin elämäni ensimmäisen maratonin reilut kaksi viikkoa sitten. Loppuaika ei hymyilytä, mutta maaliintulo naurattaa nyt ihan yhtä paljon kuin silloin. Oli tosi helppo tuuletella, kun jalat olivat kunnossa ja mieli virkeä. Aivan kuvan tapaisiin fiiliksiin en ole vielä maratonin jälkeen päässyt. Lenkkeily ei tunnu mukavalta ja jalat painavat tonnin kipale. Äsken yritin urhoollisesti tehdä vauhtileikittelytreeniä [...]
Lue lisää →Kuinkas sitten kävikään? Viikonloppu vierähti, eikä uusi blogini edennyt riviäkään. Eipä edennyt väikkärikään. Syy on niinkin naisellinen kuin metsästys. Lauantaina oli hirviporukan palaveri ja talkoot, ja siinä ampumalavaa rakennellessani sain tietenkin lapiollisen sahanpurua silmään. Ammuin vielä silmäpuolena harjoituksissa elämäni ensimmäisen kerran liikkuvaa (pahvi)hirveä, ja jopa osuin kohtalaisesti. Silmää kuitenkin kaihersi niin paljon, että isä ja [...]
Lue lisää →Hmm. Kuinka aloittaa elämänsä ensimmäinen blogi? Hurjat paineet. Koko maailma saa todeta idioottimaiset ajatuksesi tai ainakin sinä, joka tänne eksyit. Olin vielä eilen varma, että minulla olisi jotakin sanottavaa, mutta nyt ei tule enää mitään mieleen. Ehkäpä siirrän aloituksen huomiseen…
Lue lisää →
Minussa on monta puolta, ja tässä blogissa näkyy koko elämäni kirjo. Kaikki postaukset ovat tosia loruja siitä, mitä pääni sisällä tapahtuu. Ja tapahtuuhan siellä. Paljonkin.
Useimmiten vain keskityn vääriin asioihin, ja ehkä siksi esimerkiksi väitöskirjaprojektini on venynyt hamaan tulevaisuuteen. Tässä blogissa ei kuitenkaan ole sijaa tieteelle. Tässä blogissa minä vain elän ja ihmettelen elämääni.
Kommentit