Hieman on väsy. Seminaaripäivän jälkeen keitettiin laitoksella kahvit ja alettiin miettiä uuden liittoyliopiston KTM-tutkintorakennetta. Saatiin lyhyessä ajassa aika hyvä paketti markkinoinnin linjauksista innovaatioiden liiketoimintaan liittyen. Suunniteltu kokonaisuus sopisi minulle niin hyvin, että pitäisikö vielä siirtyä perusopiskelijaksi? Aika paha olisi, jos itse opettaisi kurssilla, jonka etupulpetissa toinen skitsofrenian hampaissa kipristelevä persoonani istuisi. Iltaohjelma menikin sitten uusiksi. [...]
Lue lisää →Pöksyttä konferenssiin
Sitä ei aina uskoisi, mitä kaikkea väikkärin kirjoittamiseen liittyy. Vietin juuri ikävän pari tuntisen shoppaillen. Tai olisi pitänyt shopata, mutta kun en osaa niin en osaa. EBRF-konferenssi on viikon päästä eikä minulla ole mitään päällepantavaa. Tämä ei ole naisellista marinaa vaan ihan aitoa hätää. Maratonharjoittelu sai aikaan sen, että jokunen kilo jäi viime talveen. Sen [...]
Lue lisää →
Elämää maratonin jälkeen
Juoksin elämäni ensimmäisen maratonin reilut kaksi viikkoa sitten. Loppuaika ei hymyilytä, mutta maaliintulo naurattaa nyt ihan yhtä paljon kuin silloin. Oli tosi helppo tuuletella, kun jalat olivat kunnossa ja mieli virkeä. Aivan kuvan tapaisiin fiiliksiin en ole vielä maratonin jälkeen päässyt. Lenkkeily ei tunnu mukavalta ja jalat painavat tonnin kipale. Äsken yritin urhoollisesti tehdä vauhtileikittelytreeniä [...]
Lue lisää →Utajärvellä ei mitään uutta
Kuinkas sitten kävikään? Viikonloppu vierähti, eikä uusi blogini edennyt riviäkään. Eipä edennyt väikkärikään. Syy on niinkin naisellinen kuin metsästys. Lauantaina oli hirviporukan palaveri ja talkoot, ja siinä ampumalavaa rakennellessani sain tietenkin lapiollisen sahanpurua silmään. Ammuin vielä silmäpuolena harjoituksissa elämäni ensimmäisen kerran liikkuvaa (pahvi)hirveä, ja jopa osuin kohtalaisesti. Silmää kuitenkin kaihersi niin paljon, että isä ja [...]
Lue lisää →
Kommentit