Kirjan jälkeen

Avainsana: elämä

  • Laukkua etsimässä eikä mitään löydy

    Hassu päivä. Silmälääkärissä vierähti melkein tunti, minkä takia myöhästyin lentokenttäkuljetuksesta. Taksilla kiiruusti kentälle, ja siksi en kerinnyt hakea käsilaukkua. Ei se mitään, siellähän niiitä pääkaupungissa myyvät.

    Niinpä niin. Työpalaverin jälkeen raahustin neljä tuntia laukkua etsimässä. Liukkailla kaduilla töpöttelin ensimmäistä kertaa tänä talvena saappaissa, ja tietenkin sain jalat ihan puhki. Siksi piti ostaa kengät.

    Ryysyjä läjittäin

    Ihmettelin kovasti, miten täkäläiset kaupat laittavat tavaran esille. Stockmannilta alkanut kauppakierros jätti minuun suttuisen, jopa rääsyisen kuvan. Tavara oli sotkuisissa pinoissa, väärissä hyllyissä sikin sokin ja esillä ei juuri ollut esimerkkiyhdistelmiä.

    Minunlaiselleni renttahelekulle pitää laittaa näytille pukeutumisvinkkejä eli yhdistellä paitaa ja puseroa, housua ja neuletta. Muuten ei äly riitä erottelemaan helmiä massasta.

    Niinpä sitten kiersin kaupasta toiseen, kunnes viimeisillä voimillani raahauduin Sokoksen trikoopaitahyllylle. Kai kahdeksan euron peruspaitakin lasketaan shoppailuksi?

    — Post From My iPhone

  • Muutetaan veneeseen

    Ollaan etsitty uutta kotia ja nyt yksi vaihtoehto seuraa perässä. Paatti muuttaa Saimaalle pienen ehostuksen jälkeen.


    — Post From My iPhone

  • Matkalla Suomulle

    Ollaan tehty Ilkan kanssa matkaa jo monta tuntia. Nyt ollaan kuitenkin vasta Kuopiossa, koska ensin Ilkalta unohtui kelkan rekisteriote Savonlinnaan ja piti palata hakemaan se. Sitten tuli niin nälkä, että oli pakko pysähtyä syömään.

    Nyt Ilkka on kotonaan ja minä Technopoliksessa selvittelemässä työasioita. Tulipahan nekin hoidettua samalla kertaa.

    Kohta jatketaan naudanmahapullakaupan kautta Utajärvelle ja huomenna Sauomulle.

    — Post From My iPhone

  • Bloggaamisen kurjuus

    Hävettää myöntää, mutta julkaisin vasta nyt osan Matka alkaa verkosta -seminaarin muistiinpanoista. Eniten hävettää se, että muutin blogiviestien aikaleimoja… Vaikka tuntuu, että tein jotain rikollista, halusin välttämättä saada viestit aikajärjestykseen.

    Nyt tuntuu pahalta.

    Bloggaaminen on kivaa. Tykkään kirjoitella milloin mistäkin. Nyt kävelen ajansyöjien suossa eikä aikaa tunnu millään riittävän bloggaamiseen eikä oikein muuhunkaan. Kotityöt sentään saatiin tehtyä, kun oli melkein pakko.

    Huomennakaan ei voi rentoutua, koska pitää lähteä Utajärvelle. En uskaltanut ilmoittautua edes sählyyn, kun en tiedä aikataulua. Sama juttu on sitten taas edes sunnuntaina. Ajetaan ehkä Ilkan kanssa peräkkäin kotiin. Minä kurautan komean punaisella Saabilla!

    Maanantaina ei ole mitään, mutta tiistain ja keskiviikon olenkin sitten jo Hämeenlinnassa. Olikohan se vielä niin, että Ilkka lähtee reissuun sillä välin ja on koko loppuviikon? Saatan muistaa väärin.