Hypätä hurautin sitten esteitä – yhden enemmän kuin Pilkku-poni. Siitä onkin ehtinyt vierähtää melkoinen tovi, kun viimeksi hyppäsin. Kangas-Korholassa en hypännyt koskaan, enkä Sarin tallilla, joten ainoat hyppykokemukset ovat Nassella 90-luvun alkupuolelta. En muista, että olisin Pihkalassakaan hypännyt, kun en siitä oikein tykännyt. Mutta Pilkku oli niin reipas, että päätin heti yrittää. Koppoti, koppoti, koppoti, [...]
Lue lisää →Nyt se on tullut – vanhuus
Ei tässä voi enää muuta todeta kuin, että vanhuus on iskenyt. Jalat ovat entistä kipeämmät ja askel ei kun lyhenee. Ratsastus iski kuin tuhat volttia ja suoraan nivusiin. Lähentäjät on ihan tulessa! Kävelen täällä lännenmieskävelyä, ja jos pysähdyn istumaan pitemmäksi toviksi, liikkeellelähteminen on sanomattoman tuskallista. Tuntuu, ettei sählystä ollut sittenkään mitään apua. Huomenna pitää koettaa [...]
Lue lisää →Edetään varovaisin askelin
Hevostelu tuntuu edelleen kropassa. Kävelin tänään töistä kotiin, kun Ilkka lähti autolla työmatkalle. Sää oli mitä mainioin, mutta meno oli silti melkoisen vaivalloista. Ei kestä ottaa kovin pitkiä askeleita vaan pitää edetä varovaisesti pikku askelin. Eilinen sähly oli tuskallista, mutta onneksi tuli sentään yritettyä. Jos en olisi mennyt sählyyn, olisin ollut tänään vieläkin surkeammassa kunnossa. [...]
Lue lisää →Takajalat tulessa
Aloittelen uudelleen jo kertaalleen unholaan jäänyttä ratsastusharrastusta. Kävin eilen Vuohimäen ratsastuskoululla ratsastustunnilla ja siitä lähtien olen viettänyt tuskallisia hetkiä. Takapuoli ja varsinkin olemattomat reisilihakset ovat menneet totaaliseen juntturaan. Ei edes maraton saanut jalkojani tähän kuntoon. – Jännitti niin maan perusteellisesti ennen ratsastustuntia. Syke oli 104, kun kävelin ihanaisen Hanin luo. Jotenkin ihmeen kaupalla pääsin kampeamaan [...]
Lue lisää →
Kommentit