Kategoria: Matkailu

  • Tampere linjoilla blogeista

    Jukka Huhtamäki kertoo seuraavaksi blogien käytöstä Tampereen teknillisen yliopiston Hypermedialaboratoriossa. Esityksessä kerrotaan erityisesti Polkka-hankkeesta, jossa käytettiin WP:n ryhmäblogia.

    Downes (2004) on koonnut blogien keskeisiä sovellusalueita opetuksessa, mutta edelleenkään en voi kopioida esityksen listausta tähän. Pitää etsiä se myöhemmin netistä.

    Jukka kertoo, että blogien käyttö opetuksessa toteutettiin kampuksella niin, että opiskelijat saattoivat kirjautua blogiin omilla TTY-tunnuksillaan. Lisäksi wordpress multi-user -blogia muokattiin niin, että esseiden kirjoitus oli helppoa ja opettajalla oli mahdollisuus nostaa hyviä kirjoituksia kaikkien nähtäväksi. Hyviä ominaisuuksia omien kurssieni suunnitteluun. Mietitään.

    Tampereen kokemukset olivat hyvä. WP on suosittu blogimoottori, joten sen käyttöönotto oli helppoa ja siihen löytyi lukuisia erilaisia laajennusmahdollisuuksia. Erityisesti Jukka kehuu K2-ulkoasuteemaa, jonka avulla blogiin voidaan tuoda del.icio.us-tagipilviä ja esimerkiksi käyttää Google Analyticsiä.

    Jukan esimerkki on Hypermedian ohjelmointi -kurssilta.

    Blogeja käytettiin opintojaksojen kotisivuna, materiaalien jakoalustana ja joillakin kursseilla myös opiskelijan oman oppimisportfolion teknisenä keräämisvälineenä.

    Palautekyselyn mukaan RSS-syötteiden käyttö aiheutti päänvaivaa 11 prosentille käyttäjistä. Kuitenkin suurin osa opiskelijoista koki omien taitojensa riittävän blogien käyttöön. 90 prosenttia vastaajista koki, että blogien käyttö tuki opiskelua. Kyselyssä havaittiin, että blogien organisointilogiikka on haasteellista. 39 prosenttia koki, ettei informaatio ollut loogisessa järjestyksessä ja 44 prosenttia, ettei tärkeä tieto ollut helposti löydettävissä. 37 prosentin mielestä navigointi ei ollut helppoa. Tähän vaikuttaa ehkä se, että blogi-viestit ryhmittyvät niin, että tuorein viesti on aina ylimpänä viestivirrassa.

    Toisaalta ulkoasua, ajantasaisuutta ja kommentointimahdollisuutta kehuttiin. Blogit sopivat opiskelijapalautteen mukaan hyvin tiedottamiseen, ohjeiden jakamiseen, tehtävien antoon ja kotisivupohjaksi.

    Opettajat käyttivät blogia mielellään, koska sen käyttö on helppoa. Haasteita blogien käytölle aiheuttaa se, miten opiskelijoita voidaan kannustaa vuorovaikuttamaan. Pelkkä mahdollisuus kirjoittaa ja kommentoida blogiviestejä ei vielä synnytä vuorovaikutusta, kuten Jukan esityksessä sanotaan. Opetuskäytössä myös intimiteetin takaaminen herättää kysymyksiä.

    Yhteenvetona Jukka toteaa, että blogit toimivat hyvin kevyempinä julkaisualustoina. Räätälöidä voi, jos siihen on riittävästi taitoja. Kokemusten mukaan opiskelijoilla on joskus hankaluuksia hahmottaa blogista informaatiokokonaisuuksia.

    Kaikkien suoritusmerkinnät julkaistiin blogeissa, koska ne julkaistaan myös muilla kursseilla. Kuitenkin opiskelijat esiintyivät tuloksissa vain numeroina, joten Jukan mielestä se ei ole ongelma, että tulokset näkyvät verkossa ”maailman tappiin” kuten joku osallistujista sanoi.

    Jukka ei kuitenkaan halunnut vastata kysymykseeni, kumpi on parempi moodle-alusta vai wp-blogi? Eipä siis herunut Jukalta tukea omalle yhden henkilön irti Moodlesta -kampanjalleni!

    😉

  • Sosiaalista mediaa Kuopion opein

    Sosiaalinen media opetuksessa -seminaari alkaa melkein aikataulussaan, kun Sarah Guth saadaan viimein Italiasta linjoille. Luvassa on asiaa skypestä, blogista, wikistä ja connect prosta. Mukana on 50 yhteyttä ympäri Suomea. Kuopion yliopiston oppimiskeskus on ensimmäistä kertaa järjestämässä seminaaria verkossa. Vähän noloa, kun oppimiskeskus kuitenkin yrittää olla kehityksen etunenässä kehittämässä innovatiivisia oppimisen työkaluja.

    Ensimmäiseksi englannin kielen opettaja Sarah Guth Padovan yliopistosta kertoo Skypestä. Hän kehuu alkuun, että Italiassa on kaunis aurinkoinen ilma. Sarah aloittaa määrittelemällä telekollaboraatio-käsitteen. Harmittaa vähän, ettei Sarahin slideista voi kopioida tähän määritelmää.

    Sarah alkoi käyttämään Skypeä, jotta englannin opiskelijat Italiassa ja italian opiskelijat Amerikassa voisivat käyttää kieltä myös natiivissa ympäristössä. Telekommunikaation avulla opiskelijat siis saivat mahdollisuuden tutustua ihmisiin ja kulttuuriin paikasta riippumatta.

    Skypeä eri tavoin wikiin, oppimispäiväkirjoihin, blogeihin, naamakirjaan ja sähköpostiin yhdistettynä kokeiltiin useaan kertaan. Lisäksi kokeiltiin erilaisia keskustelun ohjaamisen menetelmiä.

    Sarahin kokemuksen mukaan opiskelijoiden pitäisi tutustua toisiinsa ennen kuin heidän pitää todella puhua Skypessä. Tutustumiseen voi käyttää valokuvia, blogeja ja naamakirjaa. Hyvin tärkeänä hän piti sitä, että kaikkien Skype-nimet yhteystietoineen ovat listattuna ja kaikkien käytössä myös oppituntien ulkopuolella. Jotta Skypen käytöstä tuli mahdollisimman mutkatonta, opettajien ja oppilaiden piti tietää jo etukäteen, kenen kanssa he työskentelisivät oppitunnin aikana.

    Opiskelijat oppivat nopeasti hyödyntämään monia eri kommunikointivälineitä ja käyttämään ohessa myös wikejä, internetiä ja esimerkiksi online-sanakirjoja. Yhdessä kokeilussa wiki oli oikeastaan koko kurssin lopputuotos ja Skype vain työkalu sen toteuttamiseen.

    Opiskelijoiden palautteet olivat kannustavia. Monet pitivät erityisesti siitä, että saivat kommunikoida vapaasti saman ikäisten ihmisten kanssa. Toisaalta palautteissa haluttiin myös tarkempaa rakennetta ja ohjausta Skype-keskusteluihin, joten valinta vapaan keskustelun ja täsmällisesti määriteltyjen aiheiden välillä voi olla hankalaa.

  • Uusi työ ja nippu avaimia

    Ensimmäinen työpäivä takana. Uutta infoa, koodia ja ihmistä tuli sisään joka tuutista. Pienen ihmisen pää menee ihan pyörälle ja hätäännyksissäni unohdan asiat sitä mukaa, kun uutta tulee. Toivottavasti en unohda niitä oikeasti tärkeitä asioita.

    Matkailuporukka oli mukavaa ja avuliasta väkeä. Kovasti toivottivat yhden kauppatieteilijän tervetulleeksi joukkoonsa. Pikkuisen pelottaa, ettei minulla ole niitä taitoja ja sitä osaamista, jota minulta odotetaan. Isot saappaat ovat löytäneet täytettäväksi ja minulla on vain kolmikutonen jalka.

    Matkailu ja sähköinen liiketoiminta ovat minulle isoja haasteita. Kovalla työllä pääsen varmasti alkuun. En usko, ettenkö oppisi uutta, mutta opinko riittävän nopeasti. En ole aiemmin tehnyt näin tiukasti aikataulutettuja projektihommia ja nyt ylimääräistä ponnistelua aiheuttaa se, ettei kenttä ole minulle todellakaan tuttu.

    Työt eivät oikein tänään päässeet edes alkamaan. Avainasiat ja tunnukset ja muut sen semmoiset veivät kaiken ajan. Ensimmäistä kertaa aloin ”oikeisiin töihin” vasta neljän jälkeen ja silloinkin varajohtaja kävi ovella kopsauttamassa, ettei ole tarkoitus jäädä yötöihin.

    Työt on tehtävä hyvin, mutta elämässä on paljon muitakin tärkeitä asioita. Perheestäni taistelen enkä tee töitä kotona, jos ei ole ihan pakko. Ilkka on minulle tärkein eikä se muuksi muutu edes uuden tehtävän edessä.

  • Vesipeto

    Minen ossaa laittaa videota tähän viestiin muutoin kuin linkin kautta. Joku plugin tarttis vissiin, mutta mikä? Liian monta vaihtoehtoa. Tyhmä tyttö hakee bensaa savukoneeseen…

    Sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee, mutta tässä nyt kuitenkin muistutus kesän vesileikeistä elokuun alusta. Onneksi sitä ensimmäistä yritystä ei kukaan saanut videolle.

    Kaapelissa

    Ilkka on sanonut, että minun pitää oppia nauramaan itselleni. Nyt tuo molskahdus jo naurattaa. Vielä enemmän naurattaa, kun muistelen ensimmäistä yritystäni. Silloin vesi oli nenässä jo kaksi metriä laiturilta lähdön jälkeen. Ilmeisesti opin uusia asioita melko hitaasti.

  • Leipää ja sirkushuveja

    Tietotekniikka on sitten ihmeellistä. Vielä äsken tämä blogi ei toiminut ja nyt taas toimii. Kiitos Ilkan ja Pekan, että toimii. Jos minun pitäisi yksikseni älytä, mikä mättää ja miksi tietokoneesta tulee savua, olisin varmasti sormi suussa kaatamassa koneeseen bensaa. Makkaran voisin roihussa paistella.

    Ehken nyt ihan niin uuno ole, mutta ei se kauaksi jää. Toisaalta miksi pitäisikään osata? Kun minulla sattuu olemaan lähelläni sellainen ihminen, joka hoksaa nopeasti vian, korjaa sen alta aikayksikön ja pussaa päälle – en nyt puhu Pekasta – niin miksi vaivautuisin itse? Miksi mietiskelisin monta päivää, kokeilisin jotain ja lopulta sekoittaisin koneen totaalisesti?

    Tietenkin pitää itse osata edes jotain ja kai minä osaankin. Osaan sen vain paljon hitaammin kuin ne, jotka osaavat oikeasti. Onneksi minulla ja meillä kaikilla on jotain sellaistakin osaamista, jota ei ole ihan kaikilla. Osaan laittaa kohtalaisesti ruokaa tai ainakin niin, ettei tarvitse joka päivä lämmittää mikropitsaa. Osaan katsoa monia asioita markkinoinnin näkökulmasta ja piirtää abstraktit ideat kuvioiksi. Tänä aamunakin aloin jo mietiskellä, miten Etelä-Savon matkailussa voisi lähestyä segmentointia McGrathin (2001, 54) product platformin kautta.


    Tunnistettaisiin aluksi ne peruselementit, joista turistien matkat koostuvat. Niitä voisivat olla yleisellä tasolla majoitus, ruoka, kulttuuri, vesistö, kuntoilu, luonto ja niin edelleen. Nämä jokainen jakaantuisivat useampiin variaatioihin. Esimerkiksi majoitus koostuisi luksusmajoituksesta, hotelleista, mökeistä, telttailusta ja pitkäaikaisesta majoittumisesta. Kulttuuriin tulisi oopperaa, balettia ja taidetta. Vesistöön laivaristeilyjä, vierasvenesataman palveluita, kanoottiretkiä ja sellaista.

    Kun näitä osasia yhdistellään eri tavoin, saadaan tarjottua monille eri asiakasryhmille heidän toivomiaan ratkaisuja. Esimerkiksi kulttuurista kiinnostuneiden pakettiin tulisi majoitusta, kulttuuria eri muodoissaan ja ravintoa. Tämän segmentin sisällä olisi sitten erilaisia alasegmenttejä tai profiileja. Toiset tulisivat itse laulamaan oopperaan ja tarvitsisivat siksi pitkäaikaista majoitusta, olisivat kiinnostuneita käyttämään ravintolapalveluja vain silloin tällöin ja olisivat käytännössä töissä Savonlinnassa. Osa taas tulisi vain yhteen oopperaan, yöpyisi luksushotellissa yhden yön, söisi kalliilla parhaissa ravintoloissa, tulisi Savonlinnaan luksusjahdilla ja vaatisi käyttöönsä limousinen kuljettajineen.

    Vaikka nämä esimerkkiryhmät harvemmin surffaavat netissä ja hankkivat sieltä tietoa mahdollisuuksistaan, ymmärrät varmasti, mitä tarkoitan. Kun kävijä valikoisi esimerkiksi majapaikakseen keskitason mökkimajoituksen kolmeksi yöksi Järvisydämestä, silloin jo pitäisi matkailupalvelun automaattisesti ymmärtää, ettei tarjoa tälle matkustajalle limousinea oopperaan. Ehkä hän olisi kiinnostuneempi vaellusratsastuksesta tai melonnasta ja koko päivän kalastusretkestä, koska siihen kolmen yön majoitus antaisi sopivasti aikaa. Saattaisipa matkailijaa kiinnostaa myös laivamatka Savonlinnaan ruokailuineen ja Olavinlinnan käynteineen, vaikka ooppera ei häntä kiinnostaisikaan.

    Ainahan palveluun voi lisätä kentän, jossa matkustaja voi hypätä profiilista toiseen. Vaikka kalastus olisikin pääasiallinen syy tulla Saimaan rannalle, voi kalastajakin pynttäytyä yhtenä iltana parhaimpiinsa ja käydä oopperassa – ihan yleissivistyksen vuoksi.

    Kuitenkin jo yksinkertaisilla valinnoilla saataisiin kullanarvoista tietoa matkailijasta ja osattaisiin ehkä kohdistaa hänelle oikeita palveluja jatkossa. Jos majoituksen peruselementti ei kiinnosta, kyseessä on ehkä jonkun paikallisen luokse majoittuva vieras tai sitten ohikulkumatkalainen.

    Olipa syy mikä tahansa, aina kannattaa tarjota kävijöille peruutuslippuja oopperaan. Saadaan katsomon penkit täyteen ja kansalle sivistystä.