Niille, jotka eivät hölmöyksissään lähteneet Guns N’ Rosesin keikalle, ihan vaan tiedoksi, että Axl oli entisessä kunnossaan. Ääni naukui kuin mouruavalla kissalla aidanseipäällä. Keskivartalo tosin oli hieman kasvanut niistä ajoista, jolloin Axl vielä poseerasi julisteissa huoneeni seinällä. Ehdin odottaa GNR:n keikkaa melkein tasan 20 vuotta. Kannatti odottaa. Ihan sama, vaikka naamat olivat vaihtuneet. Ihan sama, vaikka mahat olivat kasvaneet sekä laulajalla että kuulijoilla. Ihan sama, vaikka piti odottaa kolme varttia rokkikukkoa lavalle. Kaikki odotus oli odotuksen väärti.