Ilkka lupasi minulle yllätyksen viikonloppuna ja se oli hieno ylläri! Ilkka oli ostanut meille uusimman iPod Nanon ja siihen Nike+ -podin. Suunnon matkamittari sai nyt kilpailijan ja vanha musiikkivempele joutaa suoraan geokätkön vaihtotavaroihin.
Kävin torstaina pimeässä väsyneenä lenkillä ja loukkasin nilkkani jo kymmenen minuutin kohdalla. Siksi pääsin kokeilemaan uutta Nanoa vasta tänään. Se on ihan huippu! Akku kestää tunnista toiseen ja Niken podin kanssa saan tiedot matkani edistymisestä kilometrin välein suoraan korvaan. Lopussa ”koutsi” yritti jopa kannustas loppukiriin, kun matkatavoite alkoi täyttyä.
Ainakin nyt alussa on tosi kiva saada tietää matkan edistymisestä. En tiedä sitten, alkaako muistutus kilometrien taittumisesta ärsyttää myöhemmin. Onneksi on off-nappula.
Netin tsemppiryhmät
Luulin, etten innostu Nike+-yhteisöstä, mutta nyt siellä jo ollaan mukana kahdessa haasteessa! Juoksen Suomen kilometritiimissä ja aloittelijoiden ”kuka juoksee pisimmälle 30 päivässä” – haasteessa. Pitihän sitä tehdä itselleen tavoitekin. Aloitan varovaisella viisi treeniä kahdessa viikossa -tavoitteella.
Muutenkin Nano on ihan huippu. Äänentoisto on normikuulokkeillakin loistava ja kosketusnäyttö on vikkelä ja käyttöliittymän logiikka helppo. Outoa että postimerkin kokoinen laite näyttää valokuvatkin niin terävästi.
En ole juurikaan käyttänyt iTunesin musiikinlatausta (lue, en koskaan) ja Ilkka ystävällisesti opasti minut musiikin ihmeelliseen maailmaan. Nytpä on mukava juosta lopsutella, kun korvissa pauhaa sama musa kuin 12- vuotiaana! Miten minä en aiemmin älynnyt ollenkaan, että musiikista tai vaikka podcasteista on iloa tuskaisellakin taipaleella?
Suunto on ihan takapuolesta!
Sain Suuntoon uuden sykevyön jo toissa viikolla. Onhan se nätti, mutta ei toimi. Vastaanotin ei tunnista laitetta, vaikka kokeilin parittaa laitteita moneen kertaan. Vika on siis vastaanottimessa, koska gps-podin laite tunnistaa. Toimivan matkamittarin vuoksi olen tähän saakka raahannut vastaanotinta mukanani, mutta en tiedä, raahaanko enää.
Ihmettelin jo ihan alkuvaiheessa, miten juoksen niin hitaasti Suunnon mittarin mukaan. Paljon hitaammin kuin kartalta ja kellolla mitattuna. Viime tiistain juoksulenkillä aparaatti mittasi menomatkan pituudeksi 2,2 kilsaa ja uukkarin jälkeen samaa reittiä palaten matka olikin 3,2. Kilometrin heitto!
Tänään Nano mittasi matkaksi 7,77 ja Suunto 6,14. Pitää mitata vielä auton mittarilla ja Ilkan gepsillä, mutta melko varmasti matka alkaa seiskalla. Se selittäisi käsittämättömät nopeuslukemat vuodelta 2007. Olin tuolloin juossut Polarin kanssa käsin mitattuja reittejä ja jopa radalla, ja kun siirryin Suuntoon, vauhti tippui huomattavasti, vaikka yritin juosta tuttuun tahtiin. Oletin, että olin mitannut aiemmin Polarilla nopeuden väärin, mutta ehkä se olikin toisinpäin.
Kun saan Nanon kalibroitua omiin askeleihini, jätän Suunnon kotiin. Otan taas käyttöön vanhan ja uskollisen Polarin sykemittaukseen. Säilyy mielenterveys ja kunto nousee kohisten.
— Post From My iPhone
–EDIT 14. lokakuuta 2010
iPOD Nanon kalibrointi onkin yllättävän tarkkaa työtä. Juoksin eilen Vesannon urheilukenttää ympäri ja yritin kalibroida mittaria. Koska harvemmin tulee juostua tasaista maastoa, kävin vielä tarkistamassa kalibroinnin pururadalla.
Tänään sitten kokeilin juosta saman matkan kuin edellä olevassa viestissä, ja niinhän siinä kävi, että Suunto sittenkin osui lähemmäs, mutta vain tuolloin. Nyt saman matkan kilometrit olivat Suunnolla 5,65 ja Nanolla 6,72. Nyt olen ihan varma, että Nano näytti matkan oikein. Mökkitien numero on 284 eli 2,84 kilometriä Harinkaan risteyksestä ja kun mökkitie on hieman alle 600 metriä, yhteismatkan pitäisi olla noin 6,8 kilometriä.
Käsittämätöntä, miten tuo Suunnon gepsiin perustuva mittari voi vaihdella noin paljon noinkin lyhyellä matkalla. Nythän sama reissu oli mittarin mukaan 500 metriä lyhyempi. Varmasti myös Nanon lukemat vaihtelevat juoksun vauhdin ja kelin mukaan, mutta silti väitän, että minun askellukselleni kalibroituna Nano näyttää vähemmän väärin.