Kirjan jälkeen

Kuukausi: syyskuu 2008

  • Omenapiirakka, piimäversio

    Taas tuli eilen kuorittua omenoita. Jo aiemmin etsiessäni hyvää piirakkaohjetta törmäsin piimälliseen versioon, jota halusin joskus kokeilla. Arvaahan sen, että kun en laittanut sivua mihinkään muistiin, se katosi jonnekin bittiavaruuteen eikä enää löytynytkään. Pitää varmaan perustaa del.icio.usiin oma leivontatagi.

    Löysin sitten kuitenkin jotain. Tein omenapiirakan Paakari.netin ohjeen mukaan. Minni kehui sen maasta taivaaseen ja uskoin häntä. Vaan eipä tullutkaan yhtä hyvää kuin pohjankan kaikkien kehumasta piirakasta.

    Tein tällä kertaa pellillisen piirakkaa ja pinna oli koetuksella kahteen kertaan. Taikinasta tuli hirmuista jankkia, jonka pellille levittämiseen meni tosi kauan. Ohjeen mitat oli annettu sekaisin desilitroina ja laseina. Ehkä minun lasini oli tilavampi kuin ohjeen tekijän ja taikinasta tuli siksi niin paksua. Seuraavaksi hermo oli koetuksella, kun kuorin pikkuruisia suomalaisia omenoita.

    Piirakkaa on nyt ainakin riittävästi. Ehkä sitä voisi viedä yliopistollekin makusteltavaksi. Siitä ei kuitenkaan tullut ihan niin hyvää kuin toivoin ja siksi vähän arveluttaa syöttää sitä toistaiseksi tuntemattomille työkavereille.

  • Connect Pro monipuoliseen käyttöön

    Risto, ilmeisesti Korhonen, Humacista kertoo ConnectProsta. Hänellä on kokemuksia verkkokokouksista, luennoista, seminaareista, ohjauksesta ja tiedottamisesta (live ja tallenteet verkossa) ConnectPron välityksellä. Riston esityksen seuraaminen on hankalaa. Vaikka nupit on kaakossa, ääni kuuluu tosi vaimeasti. Jos videokuva olisi parempi, saisi melkein paremmin selvää suunliikkeistä.

    Mielenkiintoisinta antia linee ConnectPron tallennus-mahdollisuus. Tallennetta voi muokata mielinmäärin ennen jakelua. Siinäpä yksi mahdollisuus tuotteistaa opetusta! Julkisen jakelun voi halutessaan myös keskeyttää esimerkiksi kurssin jälkeen.

    ConnectPron kautta voi jakaa kaikki kokousmateriaalit (ppt, mp3, flash, jpeg ja muut dokumentit kuten excelit ja wordit FlashPaper-ohjelman kautta).

    Linkin takana pitäisi olla hieno versio ConnectProsta, mutta eipä se avaudu ilman FlashPlayer kasia.

    Täytyy sanoa, että Riston esitys oli pelkkä luento, joka ei herätä tunteita puoleen taikka toiseen. Mainoskin mahtui mukaan.

  • Jaakko wikeistä

    Jaakko Salonen Hypermedialabrasta kertoo wikien käytöstä erilaisissa projekteissa. Eniten Hypermedialabralla on kokemuksia media-wiki-alustasta, mutta myös muutamista kaupallisista versioista. Otsikointi, leipätekstin ja listojen tekeminen on helppoa. Kuvien ja tiedostojen liittäminen sekä hyperlinkkien teko ovat myös osoittautuneet helpoksi peruskäyttäjille. Sen sijaan taulukoiden ja rakenteiden käyttö vaatii osaamista. Isojen tiedostojen, kuten videoleikkeiden käyttö, on vaikeaa.

    Jaakko on poiminut esitykseensä muutamia kokemuksen mukanaan tuomia hyviä käytänteitä wikien käytöstä. Wikissä on sellaisia tiedonhallinnallisia haasteita, joita ei välttämättä tule muilla välineillä esiin. Esimerkiksi kasvua kannattaa ohjata tavoitteiden avulla. Wiki kasvaa itsestään, mutta kasvusuuntaa kannattaa ohjata esimerkiksi yhteistyöartikkelien avulla. Yhteistyöartikkeleissa otetaan jokin ajankohtainen tynkä artikkeli ja tehdään siitä porukalla parempi sovitussa ajassa. Opetuksessa voitaisiin käyttää porkkanapisteitä eli artikkeliin pitää lisätä ainakin yksi tekstikappale ja siitä saa kiitokseksi porkkanan. Ei kun pisteen.

    Toinen Jaakon vinkki on ohjata ihmiset osallistumaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Tulokset ovat parempia, kun kaikki löytävät wikiin ja wikistä tuoreimman tiedon. Siksi käyttäjää pitää ohjata uudelle sivulle, kun siellä on tapahtunut jotain oleellista. Myös linkittäminen on tärkeää. Linkki wikiin oikeaan kohtaan!

    Kolmanneksi kannattaa rakentaa ja noudattaa yhteisiä pelisääntöjä. Yhteisten pelisääntöjen ja menettelytapojen noudattamista ei valvota teknisillä ratkaisuilla vaan yhteisön voimin.

    Jaakon mukaan keskusteluun chatit ja skypet toimivat paljon paremmin kuin wiki. Wiki edellyttää aktiivista yhteisöä, sillä jos sitä ei käytetä, wiki vähitellen rämettyy ja kuolee pois.

  • Tampere linjoilla blogeista

    Jukka Huhtamäki kertoo seuraavaksi blogien käytöstä Tampereen teknillisen yliopiston Hypermedialaboratoriossa. Esityksessä kerrotaan erityisesti Polkka-hankkeesta, jossa käytettiin WP:n ryhmäblogia.

    Downes (2004) on koonnut blogien keskeisiä sovellusalueita opetuksessa, mutta edelleenkään en voi kopioida esityksen listausta tähän. Pitää etsiä se myöhemmin netistä.

    Jukka kertoo, että blogien käyttö opetuksessa toteutettiin kampuksella niin, että opiskelijat saattoivat kirjautua blogiin omilla TTY-tunnuksillaan. Lisäksi wordpress multi-user -blogia muokattiin niin, että esseiden kirjoitus oli helppoa ja opettajalla oli mahdollisuus nostaa hyviä kirjoituksia kaikkien nähtäväksi. Hyviä ominaisuuksia omien kurssieni suunnitteluun. Mietitään.

    Tampereen kokemukset olivat hyvä. WP on suosittu blogimoottori, joten sen käyttöönotto oli helppoa ja siihen löytyi lukuisia erilaisia laajennusmahdollisuuksia. Erityisesti Jukka kehuu K2-ulkoasuteemaa, jonka avulla blogiin voidaan tuoda del.icio.us-tagipilviä ja esimerkiksi käyttää Google Analyticsiä.

    Jukan esimerkki on Hypermedian ohjelmointi -kurssilta.

    Blogeja käytettiin opintojaksojen kotisivuna, materiaalien jakoalustana ja joillakin kursseilla myös opiskelijan oman oppimisportfolion teknisenä keräämisvälineenä.

    Palautekyselyn mukaan RSS-syötteiden käyttö aiheutti päänvaivaa 11 prosentille käyttäjistä. Kuitenkin suurin osa opiskelijoista koki omien taitojensa riittävän blogien käyttöön. 90 prosenttia vastaajista koki, että blogien käyttö tuki opiskelua. Kyselyssä havaittiin, että blogien organisointilogiikka on haasteellista. 39 prosenttia koki, ettei informaatio ollut loogisessa järjestyksessä ja 44 prosenttia, ettei tärkeä tieto ollut helposti löydettävissä. 37 prosentin mielestä navigointi ei ollut helppoa. Tähän vaikuttaa ehkä se, että blogi-viestit ryhmittyvät niin, että tuorein viesti on aina ylimpänä viestivirrassa.

    Toisaalta ulkoasua, ajantasaisuutta ja kommentointimahdollisuutta kehuttiin. Blogit sopivat opiskelijapalautteen mukaan hyvin tiedottamiseen, ohjeiden jakamiseen, tehtävien antoon ja kotisivupohjaksi.

    Opettajat käyttivät blogia mielellään, koska sen käyttö on helppoa. Haasteita blogien käytölle aiheuttaa se, miten opiskelijoita voidaan kannustaa vuorovaikuttamaan. Pelkkä mahdollisuus kirjoittaa ja kommentoida blogiviestejä ei vielä synnytä vuorovaikutusta, kuten Jukan esityksessä sanotaan. Opetuskäytössä myös intimiteetin takaaminen herättää kysymyksiä.

    Yhteenvetona Jukka toteaa, että blogit toimivat hyvin kevyempinä julkaisualustoina. Räätälöidä voi, jos siihen on riittävästi taitoja. Kokemusten mukaan opiskelijoilla on joskus hankaluuksia hahmottaa blogista informaatiokokonaisuuksia.

    Kaikkien suoritusmerkinnät julkaistiin blogeissa, koska ne julkaistaan myös muilla kursseilla. Kuitenkin opiskelijat esiintyivät tuloksissa vain numeroina, joten Jukan mielestä se ei ole ongelma, että tulokset näkyvät verkossa ”maailman tappiin” kuten joku osallistujista sanoi.

    Jukka ei kuitenkaan halunnut vastata kysymykseeni, kumpi on parempi moodle-alusta vai wp-blogi? Eipä siis herunut Jukalta tukea omalle yhden henkilön irti Moodlesta -kampanjalleni!

    😉

  • Sosiaalista mediaa Kuopion opein

    Sosiaalinen media opetuksessa -seminaari alkaa melkein aikataulussaan, kun Sarah Guth saadaan viimein Italiasta linjoille. Luvassa on asiaa skypestä, blogista, wikistä ja connect prosta. Mukana on 50 yhteyttä ympäri Suomea. Kuopion yliopiston oppimiskeskus on ensimmäistä kertaa järjestämässä seminaaria verkossa. Vähän noloa, kun oppimiskeskus kuitenkin yrittää olla kehityksen etunenässä kehittämässä innovatiivisia oppimisen työkaluja.

    Ensimmäiseksi englannin kielen opettaja Sarah Guth Padovan yliopistosta kertoo Skypestä. Hän kehuu alkuun, että Italiassa on kaunis aurinkoinen ilma. Sarah aloittaa määrittelemällä telekollaboraatio-käsitteen. Harmittaa vähän, ettei Sarahin slideista voi kopioida tähän määritelmää.

    Sarah alkoi käyttämään Skypeä, jotta englannin opiskelijat Italiassa ja italian opiskelijat Amerikassa voisivat käyttää kieltä myös natiivissa ympäristössä. Telekommunikaation avulla opiskelijat siis saivat mahdollisuuden tutustua ihmisiin ja kulttuuriin paikasta riippumatta.

    Skypeä eri tavoin wikiin, oppimispäiväkirjoihin, blogeihin, naamakirjaan ja sähköpostiin yhdistettynä kokeiltiin useaan kertaan. Lisäksi kokeiltiin erilaisia keskustelun ohjaamisen menetelmiä.

    Sarahin kokemuksen mukaan opiskelijoiden pitäisi tutustua toisiinsa ennen kuin heidän pitää todella puhua Skypessä. Tutustumiseen voi käyttää valokuvia, blogeja ja naamakirjaa. Hyvin tärkeänä hän piti sitä, että kaikkien Skype-nimet yhteystietoineen ovat listattuna ja kaikkien käytössä myös oppituntien ulkopuolella. Jotta Skypen käytöstä tuli mahdollisimman mutkatonta, opettajien ja oppilaiden piti tietää jo etukäteen, kenen kanssa he työskentelisivät oppitunnin aikana.

    Opiskelijat oppivat nopeasti hyödyntämään monia eri kommunikointivälineitä ja käyttämään ohessa myös wikejä, internetiä ja esimerkiksi online-sanakirjoja. Yhdessä kokeilussa wiki oli oikeastaan koko kurssin lopputuotos ja Skype vain työkalu sen toteuttamiseen.

    Opiskelijoiden palautteet olivat kannustavia. Monet pitivät erityisesti siitä, että saivat kommunikoida vapaasti saman ikäisten ihmisten kanssa. Toisaalta palautteissa haluttiin myös tarkempaa rakennetta ja ohjausta Skype-keskusteluihin, joten valinta vapaan keskustelun ja täsmällisesti määriteltyjen aiheiden välillä voi olla hankalaa.