Avainsana: Espanja

  • Sinuiksi Espanjan kanssa

    Nyt kun on jo aika pakata laukut paluumatkaa varten, Espanja alkaa tuntua tutulta. Vie aina aikansa opetella uuden maan tavat.

    Jo pelkkä ruokakaupassa käynti on aluksi seikkailu. Nyt tiedän, että maito on täällä yleensä iskukuumennettua laktoositonta maitoa, liha usein ihan ohuiksi siivuiksi siivutettua ja juustot ja leikkeleet myydään tarjouksessa niin, että ensimmäinen pakkaus on normaalihintainen ja toinen edullisempi.

    Kiertoliittymässä vilkku sisään

    Täällä harrastetaan kiertoliittymiä tai mitä lie liikenneympyröitä eikä vilkkua juuri käytetä. Jos kuitenkin mennään liittymässä kulkusuunnassa vasemmalle, porukka valitsee sisäkaistan ja vilkuttaa sisäänpäin. Sitten vaan suikataan risteyksen kohdalla ulkokaistalaisen nenän edestä aiottuun suuntaan, vilkutettiinpa ulos ollenkaan tai sitten ei.

    Liikenneympyröissä saa olla tosi tarkkana, mutta ihan helposti ne ovat menneet, kun seurailee muuta liikennettä. Sitten jos tulee moka, voi vaikka pysähtyä. Paikalliset kyllä ymmärtävät turisteja ja antavat tietä.

    Muutenkin turistit hyppäävät rantakadulla tielle katsomatta, joten jos autoilija tai mopoilija ei täälä älyä väistää, tulee pahaa jälkeä.

    Moottoritien karmeat rampit

    Sitä en vieläkään ole tajunnut, millä logiikalla moottoritien rampit on rakennettu. Saattaa olla puolen kilometrin kiihdytyskaista ja sitten seuraava kaista onkin vain 50 metriä ja päättyy stop-merkkiin.ä

    Vastaavasti ulosmenorampit saattavat kulkea puoli kilometriä muiden kaistojen vieressä niin, ettet edes huomaa ajavasi rampilla, kunnes edessä on liikenteenjakaja. Siinä sitten pitää tehdä päätös sekunnin murto-osassa, mihin suuntaan olitkaan menossa.

    Parhaita ovat kuitenkin ne pihatien rampit, kun huomaat vasta kohdalla, että tuossahan se kymmenen metrin kaistale ramppia jo menikin.

    Sittenpä huonossa tapauksessa ajat kymmenen kilometriä ennen seuraavaa mahdollisuutta.

    Cambio de sentido

    Nyt vasta ihan viime päivinä hoksattiin, että kun kaikista suunnista ei ole ramppia ollenkaan, voi kohta tulla merkki cambio de sentido. Se tarkoittaa käytännössä U-käännöstä. Ajat vaan isolta tieltä ulos ja sitten toiseen suuntaan takaisin.

    Esimerkiksi Malagasta tänne Villa Magnaan pääsee parhaiten niin, että ajaa A-7 -tieltä Fuengirolan toisesta rampista ulos ja sitten ohittaa liittymän 212. Sitten ajaa seuraavasta cambio de sentidosta ulos isolta tieltä, alittaa vai oliko se ylittää ison tien ja liittyy sille uudestaan takaisin Malagan suuntaan. Sitten vaan ulos liittymästä 211 ja onkin jo suoralla tiellä aina siihen risteykseen, josta lopulta käännytään Hotel Gardenia Parkin kohdalta tänne asuinalueelle.

    Navigaattori ajatti meitä ensimmäisenä yönä vaikka mitä pikkuteitä tänne asunnolle. Minä taas osasin sen verran jo kulkea äitiä ja Suvia kyydittäessä, etten uskonut navin kehotusta ajaa A-7: lta ulos Fugen eka rampista. Silti vehje äski aina ajaa liittymästä 212, josta aina päädyin junakadulle asti kohti rantaa.

    Uusi reissu

    Mieli halajaa tänne jo uudelleen, vaikka edelleen istua kökötän Epsanjan auringon alla. On muuten ehkä toinen kerta, kun istun auringossa. Muuten ollaan melkein istuttu autossa ja reissattu lähikaupungeissa.

    Jos ja kun tulemme takaisin, kannattaa ehkä vuokrata pienempi auto. Minä en tällä nykyisellä farkku-Opelilla ole uskaltanut parkkihalliin muualla kuin puolityhjällä lentokentällä. Ovat rakentaneet hallit kai mopoautoille. Lähestulkoon kaikkien autojen kyljet ovat ottaneet osumaa joko toisiin autoihin tai ainakin parkkihallien seiniin.

    Skootteri olisi vieläkin parempi vaihtoehto, ja sinä mielessä Villa Magnan vuokraus uudelleen olisi järkevää. Täällä kun samaan pakettiin kuuluu skootteri.

    Auto ehdoton

    En minä kehtaisi tänne asti tulla makaamaan vain aurinkoon. On niitä Suomessakin sen verran aurinkoisia päiviä, että nahkansa saa poltettua.

    Nyt olemme reissanneet niin paljon, että olemme nähneet Andalusian melko hyvin. Se on ollut mukavaa. Oma auto on jatkossakin ehdoton, jos vaan lomallevielä raskimme koko porukalla lähteä.

    Korjaan kirovireet myöhemmin. Pädillä se on niin työlästä.

  • Vauva Espanjassa

    Kun olimme varanneet matkan tänne Espanjaan, yritin etsiä ajankohtaista tietoa vauvaan liittyvistä asioista. Vastaisen varalle ajattelin kirjoitella tänne, mitä kaikkea olen itse oppinut näiden neljän päivän aikana.

    Nidina on Nannia

    Onni juo NAN-korviketta. Espanjassa ei ole NANnia, mutta ihan samaa tavaraa löytyy Nidina-nimellä. Purkkikin on melkein samanlainen. Se ero täällä on Suomeen, että kakkosversio maksaa vähemmän kuin ykkönen. Ykkönen maksoi muistaakseni 1,89 ja kakkonen 1,36 euroa. Pikkuisen on siis kalliimpaa kuin Suomessa.

    Valmista nesteversiota löytyy vain isoista kaupoista kuten Miramarista, ja tähän saakka olen nähnyt vain puolen litran pakkauksia. Onnille kuitenkin kelpasi ihan hyvin jauheesta tehty korvike.

    Se on tosi kätevää. Mittaan aamulla kuivaan pulloon korvikejauhetta, ja lisään sitten reissun päällä vain sopivan määrän vettä. Kannattaa suosia natural- tai still-vettä. Yksi kerta nimittäin käsiin osui vain kuplavesi, mutta kelpasi sekin, kun muuta ei ollut.

    Kai se on parempi antaa vauvalle kivennäisvettä kuin ei vettä ollenkaan silloin, kun aurinko helottaa pilvettömältä taivaalta?

    Pampers on Dodot

    Ihmeellistä, että ihan samanlaiset Pampersin vaipat kuin Suomessakin on paketoitu erilaiseen pakettiin ja ne myydään täällä Dodot-merkin alla. Miksi kaikilla pitää olla paikalliset merkit?

    Ostimme tänne Villa Magnaan valmiiksi käytetyn pinnasängyn ja syöttötuolin, jonka joku suomalainen kiinteistövälittäjä toi meille paikan päälle. Hän oli jättänyt myös aloitetun vaippapakkauksen. Lisään merkin myöhemmin, mutta ne olivat kyllä sellaisia muovikääreitä, että vauvan takapuoli olisi hautunut kypsäksi, jos sen olisi yhtä paksuun muoviin käärinyt.

    Nestlen ja Hipin ruokia

    Suomessa 8-kuukautisten ruuat sisältävät jo kokkareita, mutta täällä kaikki on samanlaista mössöä kuin puolivuotiaidenkin purkeissa. Sen olen huomannut, että lähes kaikissa ruuissa on reilusti porkkanaa eli zanahoriaa, kuten täällä tuppaavat sanoa.

    Ruokavaihtoehtoja ei ole läheskään niin paljon kuin kotimaassa, mutta kyllä näilläkin on pärjätty. Peruskanapöperöt (pollo) riisillä (arroz) ja porkkanoilla täältä löytyvät ihan helposti.

    Ainakin kaupoista löytyy Nestlen ja Hipin purkkiruokia.

    Puuro kateissa

    Sen sijaan normaalia kaurapuuroa (avena) ei tahtonut löytyä millään. Onneksi sitten löytyi muutama vaihtoehto hiutaleita, joista sitten summassa otin yhden pussin.

    Velliä syövälle vauvalle olisi paljon hankalampi löytää evästä, jos pitäisi saada valmista velliä. Ainakin se, jota minä ostin ihan vain kokeillakseni, mitä purkki sisältää, maistui tosi makealle. Siinä oli varmasti hunajaa (con miel), vaikka olen yrittänyt vältellä hunajaa sisältäviä tuotteita. Täällä jostain syystä sallivat alle vuosikkaille hunajan, vaikka se Suomessa on kielletty.

    Ilmeisesti antavat vauvoille myös keksejä, jos oikein päättelin pakkausten kuvista.

    Suolatonta sapuskaa

    Keskustelupalstoilla peloteltiin Espanjaan matkustavia, että vauvanruokiin lisätään täällä suolaa (sal). Noh, minä olen lukenut tuoteselosteet tarkkaan, ja olisinko nähnyt yhdessä himpun suolaa. Purkin kyljessä saattaa lukea sin sal eli suolaton, mutta useimmiten suolasta ei ole puhuttu mitään.

    Onnille on kelvannut täkäläinen sapuska ihan hyvin. Ehkä porkkana alkaa vähän tökkiä, kun yhtenä päivänä eivät keittämäni porkkanaviipaleet enää maistuneet.

    EDIT 19.5. Tein juuri äsken inventaarion ruokapurkeista, ja nyt oli sattunut sellainen valikoima, että joka purkissa luki raaka-aineiden lopussa y sal eli ”ja suolaa”. Määriä ei ole sanottu eli sitä on varmasti hyvin vähän. Meillä on nyt Nestlen ja Heron purkkeja. Centro Finlandian ruokakaupasta saa ihan suomalaista Pilttiä hintaan 2,20, jos haluaa suolatonta ”palaruokaa”… Sieltä löytyy myös kahden desin NANeja ja vauvan puurohiutaleita. Hintaa en katsonut.

    Hedelmiä joka lähtöön

    Täällä on tietenkin halvempia hedelmiä kuin Suomessa, vaikka kai nyt toukokuussa ei ihan sesonki olekaan. Onni on syönyt mangoa, jota en Suomessa ole raskinut antaa tuoreena.

    Ananaksesta Onni tykkäsi kovasti. Yhtenä päivänä poika popsi kiiwejä monta palasta eikä ollut moksiskaan. Tosin Onni söi kerran Suomessa sitruunaakin irvistelemättä.

    Ja täällä on jo ihan punaisia mansikoita! Niitä pitää ostaa ensi kerralla.