Kolmen tunnin päikkärit!

En voi uskoa tätä todeksi, mutta pikku-ukko on ollut tänään tosi mukava. Jo viime yö oli ihan ok. Itku tuli oikeastaan vain silloin, kun oli oikea nälkä tai puklu kaihersi masussa. Syömisen jälkeen lapsi nukahtikin melko nopeasti. Itse asiassa edellinen blogiposti, jonka olin yöllä unohtanut julkaista, tuli kirjoitettua, kun ihmettelin, etteikö poju enää herääkään ähkimään ja puhkimaan. Ei herännyt, joten valvoin ihan turhaan. Tänään poju on syönyt kolmen tai jopa neljän tunnin välein. Pisin pätkä tuli silloin, kun oltiin vaunulenkillä.

Continue Reading

Opastusta kätilöltä

Muutaman huonosti nukutun yön jälkeen varasin maanantaina ajan lastenlääkärille. Sitä ennen hoksasin soittaa lapsuuden ystävälleni, joka on nykyään myös kätilö. Kaija antoi muutamia vinkkejä, kuten esimerkiksi opasti sellaisen asennon, jossa voi rauhallisesti pidellä kädellä tuttia vauvan suussa. Ystäväni sanoi, että vauva pitää opettaa tutin syömiseen, sillä muuten vauva ei osaa tyytyä siihen hädän hetkellä. Ainoa keino on hellästi pakottaa tutti suuhun, jolloin imemisrefleksi ja lohdun hakeminen kohdistuvat tuttiin eikä maitopulloon tai tissiin. Silloin välttyisi ehkä myös ylensyömisen vaaralta, jos normaalin

Continue Reading

Site Footer