Rentoa elämää Savonlinnassa

Sitä voisi kuvitella, että minua harmittaisi olla töissä. Päinvastoin. On mukava tulla kotiin, kun Ilkka on puuhaillut  päivän ja keittänyt kaffet työn raskaan raatajalle. Eilen saattoi olla yksi elämäni täydellisimmistä päivistä. Töissä on alkanut sujua hyvin ja ehdin vielä päivän päätteeksi puoleksitoista  tunniksi sählyyn. Pääsin Empun kyydissä kotiin ja menin heti uimareissulle. Onneksi älysin ottaa mukaan vesijuoksuvyön. Oli tosi lämmintä ja hurjan kivaa. Juoksin parikymmentä minuuttia enkä millään olisi malttanut nousta vedestä. Silloin huomasin, että Ilkka askarteli paikoilleen ostamaani riiippumattoa.

Continue Reading

Kesä ja kesänmerkit

Kesäkuu on lähtenyt rivakasti käyntiin. Lupasin itselleni uida jokaisena kesän päivänä. Kesä alkaa virallisesti ainakin minun mielestäni kesäkuussa, joten tämän kuun saldo on kaksi uimareissua. Eilen kävin oikeaoppisesti virkistävässä (l. hyisessä) Saimaassa jo aamulla. Tänään kömmin peiton alta viiden aikaan enkä suurin surminkaan lähtenyt uimaan! Kun lähdin kuudeksi töihin, naapurin emäntä tuli omalta uimareissultaan vastaan… Silti olen oikein ylpeä omasta, vaatimattomasta suorituksestani. Tänä kesänä olen uinut tuossa meidän rannassa jo kerran enemmän kuin viime kesänä. Sähläsin ihan hyvin – tytöksi

Continue Reading

Vanha ja raihnainen

Tassu kipeä. Ei käsi jaksa nousta. Toissapäiväinen sulkapallon peluu aiheutti paikallisen kuolion lavan seudulle tai siltä se ainakin tuntuu. Mobilattia kuluu. Eilisestä ammunnasta puolestaan muistona mustelma olkavarressa. Huomenna pitäisi pölähtää Utajärvelle, mutta pitkä on matka Savonlinnasta pohjoiseen. Pitää lähteä aamuyöllä, että kerkiää Riistapeikkojen kokoukseen kolmeksi. Siihen mennessä on nuoltava haavat kuntoon ja hankittava niitä lisää sählyssä.

Sählykakara

Täydellinen turhautuminen omaan mitättömyyteen viime perjantain sählyssä kaihertaa mieltäni edelleen. En taida rohjeta tänään sählyyn. Tiistain vuoron jo skippasin Kuopion matkan takia. En ymmärrä, mikä minuun taas meni. Olin ollut jo monta kuukautta kiltisti ja niellyt kiukkuni joka kerta, ja sitten ihan yhtäkkiä käämi paloi täydellisesti. Minusta sukeutui taas se kiukutteleva pikkutyttö, joka hakkaa mailalla lattiaa, kiroilee ja lopulta lähtee ovet paukkuen kotiin. Nyt en sitten ilkeä naamaani sählyssä näyttää. Olisi pitänyt pyytää heti koko porukalta anteeksi. Sanoinkin Ilkalle laittavani

Continue Reading

Site Footer