Kirjan jälkeen

Avainsana: sähly

  • Rentoa elämää Savonlinnassa

    Sitä voisi kuvitella, että minua harmittaisi olla töissä. Päinvastoin. On mukava tulla kotiin, kun Ilkka on puuhaillut  päivän ja keittänyt kaffet työn raskaan raatajalle.

    Eilen saattoi olla yksi elämäni täydellisimmistä päivistä. Töissä on alkanut sujua hyvin ja ehdin vielä päivän päätteeksi puoleksitoista  tunniksi sählyyn. Pääsin Empun kyydissä kotiin ja menin heti uimareissulle.

    Onneksi älysin ottaa mukaan vesijuoksuvyön. Oli tosi lämmintä ja hurjan kivaa. Juoksin parikymmentä minuuttia enkä millään olisi malttanut nousta vedestä.

    Silloin huomasin, että Ilkka askarteli paikoilleen ostamaani riiippumattoa. Jiihaa, kipsaisin portaat nopsaan ylös ja menin laiskottelemaan riippumattoon hetkeksi. Ilkka toi vielä kylmän lonkeron.

    Rennosti kesällä

    Kuhaa ja kavereita

    Olimme sopineet, että menemme Empun luo varjotupareihin illalla. Siinä sitten haasteltiin kaveriporukassa mukavia. Emppu oli laittanut pientä purtavaa, mutta illan päätteeksi menimme vielä Majakkaan syömään.

    Majakassa en ole juuri muuta syönyt kuin kuhaa. Kerran kokeilin lammasta, mutta siitä tuli vatsanpuruja. Kuha sen sijaan on erinomaista! Harmi, että Majakassa muuttivat kuha-annoksen kastikkeen joskus alkuvuodesta. Aiemmin kastike oli loistavaa ja silloin annokseen kuului ohrakasvislisäke. Nyt mukana on perusröstiä ja perushollandaisea, vaikka olen melko varma, että nykyinenkin kastike on hieman sovellettu versio perinteisestä.

    Meillä oli Empun kanssa työpäivä edessä, joten lähdimme hyvissä ajoin kotiin. Minä hain unohtuneen Jopon Puistokadulta ja sitten polkaistiin Ilkan kanssa kotiin viilenevässä kesäillassa. Matkalla löydettiin hylätty Savage sillankupeesta. Liekö kuskille maistunut olunen tai mihin lie hänet oli siepattu.

  • Kesä ja kesänmerkit

    Kesäkuu on lähtenyt rivakasti käyntiin. Lupasin itselleni uida jokaisena kesän päivänä. Kesä alkaa virallisesti ainakin minun mielestäni kesäkuussa, joten tämän kuun saldo on kaksi uimareissua.

    Eilen kävin oikeaoppisesti virkistävässä (l. hyisessä) Saimaassa jo aamulla. Tänään kömmin peiton alta viiden aikaan enkä suurin surminkaan lähtenyt uimaan! Kun lähdin kuudeksi töihin, naapurin emäntä tuli omalta uimareissultaan vastaan…

    Silti olen oikein ylpeä omasta, vaatimattomasta suorituksestani. Tänä kesänä olen uinut tuossa meidän rannassa jo kerran enemmän kuin viime kesänä.

    Sähläsin ihan hyvin – tytöksi

    Lieneekö syy pintaverenkiertoa herättelevässä uimisessa vai missä, mutta sähly kulki tänään ihmeen hyvin. Meitä oli tosin yksi pelaaja enemmän kuin vastapuolella, mutta silti sanoisin, että Palo-ojakin rimpuili kentällä ihan ookoo.

    Vanhuus on tullut ja sen huomaa viimeistään sählyssä. Lonkat napsahtelee koloissaan ja silmä-käsi -koordinaatio ei toimi. Tänään jopa kaaduin, mutta siitä ei tullut mustelmia. Muuten mustelmia tuli niin paljon, ettei kesäjuhlilla tarvitse tällä menolla tummia sukkahousuja.

    Ensimmäiset palovammat riesana

    Sehän on oikeastaan ihan hyvä, jos jalkoihin tulee tummuutta. Muuten minulla on lakananvalkoiset kanankoivet, kun muilla sääret ruskettuvat silmissä.

    Se on oikein tyylikästä, kun tallustelen valkoisissa koipeloissa ja punaisissa käsivarsissa – naama ei onneksi ole vielä laikuttunut keltaisista pilkuista. Käsivarsia kohtasi nimittäin sunnuntain helteissä työtapaturma.

    Tein koko päivän WebCheck-wikiä ja suuren osan ajasta istuin parvekkeella. Vaikka pää ja kone olivat markiisin varjossa, en hoksannutkaan, että toinen käsivarsi jäi aurinkoon. Niinpä sain kivan punaisen käsivarren, jonka paistoasteesta kannibaalit olisivat oikein tyytyväisiä.

    Rusketusta rannalta

    Minä olen ottanut askeleen kohti täydellistä rusketusta, sillä ostin rantalentopallon! Rusketus ei tule kuitenkaan siitä, että kekkuloisin bikineissä ihmisten ilmoilla.

    Kun syöksähtelen pelikentällä hyvin matalana – kyntäminen lienee täsmällisempi termi – pinta ruskettuu mahtavasti. Harmi, että se rusketus säilyy korkeintaan siihen seuraavaan uimareissuun.

    Vielä pitäisi löytää pelikavereita…

  • Vanha ja raihnainen

    Tassu kipeä. Ei käsi jaksa nousta. Toissapäiväinen sulkapallon peluu aiheutti paikallisen kuolion lavan seudulle tai siltä se ainakin tuntuu. Mobilattia kuluu. Eilisestä ammunnasta puolestaan muistona mustelma olkavarressa.

    Huomenna pitäisi pölähtää Utajärvelle, mutta pitkä on matka Savonlinnasta pohjoiseen. Pitää lähteä aamuyöllä, että kerkiää Riistapeikkojen kokoukseen kolmeksi. Siihen mennessä on nuoltava haavat kuntoon ja hankittava niitä lisää sählyssä.

  • Sählykakara

    Täydellinen turhautuminen omaan mitättömyyteen viime perjantain sählyssä kaihertaa mieltäni edelleen. En taida rohjeta tänään sählyyn. Tiistain vuoron jo skippasin Kuopion matkan takia. En ymmärrä, mikä minuun taas meni. Olin ollut jo monta kuukautta kiltisti ja niellyt kiukkuni joka kerta, ja sitten ihan yhtäkkiä käämi paloi täydellisesti. Minusta sukeutui taas se kiukutteleva pikkutyttö, joka hakkaa mailalla lattiaa, kiroilee ja lopulta lähtee ovet paukkuen kotiin.

    Nyt en sitten ilkeä naamaani sählyssä näyttää. Olisi pitänyt pyytää heti koko porukalta anteeksi. Sanoinkin Ilkalle laittavani viestiä koko sählyporukalle ja pahoittelevani ala-arvoista käytöstäni, mutta se vaan jotenkin jäi. Nyt kun ei ole tullut edes anteeksipyydettyä, en enää kehtaa mennä sählyyn. Mitähän nekin, aikuiset, sivistyneet ihmiset, ajattelevat tällaisesta pahaisesta kakarasta? Hävettää tosissaan ja harmittaa, että taitaa jäädä taas yksi rakas harrastus pois repertuaarista. Toivottavasti tästä sählytauosta ei tule pysyvää, kuten joskus aikoinaan kävi ratsastukselle.

  • Tolokkuna viikonloppuna

    Viikonloppu alkaa vedellä viimeisiään. Suomi sai mitalin ja me saimme pestyä parit ikkunat uudella Kärcherillä. Kärcherin akku on ihan surkea. Ei kestä edes yhden ikkunan kaikkia pintoja samalla latauksella. Ilmeisesti akussa on jotain vikaa tai se ei lataa kunnolla. Pitää viedä takaisin ja pyytää tilalle uusi aparaatti.

    Täytyy myöntää, että harvoin ikkunanpesu on ollut niin kivaa kuin nyt. Ilkkahan se ensimmäisenä ikkunoita peseskeli. Hän on aivan liian kriittinen lopputulokseen. Tuli muka raitoja. Mitäs tuosta, jos auringonsäteitä suodattaa muutamat raidat? Tuleehan niitä raitoja käsin pestessäkin. Minä tartuin sitten pesuriin ja pesin yläkerran ikkunoista suurimman osan. Laturin ketale sai minut lopulta luovuttamaan. Ärsyttää tuollainen.

    Eilen kävin ostamassa venäjän alkeiskirjan. Irina alkaa opettaa minulle huomenna venäjää. En osaa yhtään, mutta sittenpähän opin nopeasti uutta asiaa. Samalla käytiin myös katsomassa muutama katusählypeli Häppärin turnauksessa.

    Ilkka osti viikolla sählymailan ja pitihän meidän sitten saada harjoitusmaalikin. Käytiin saunaa odotellessa vetelemässä muutamia lämyjä. Ilkka passaili, ettei minulle kävisi kipeää, mutta minä saatoin vahingossa aiheuttaa hänelle pieniä kipuiluja. Ei sillä, että olisin kovasti kiskaissut – enhän edes osaa – mutta Ilkka ei väistä palloa toisin kuin minä. Meni ihan kivasti yli tunti kahdestaan sählätessä. Hukattiin vain yksi pallo. Oikeastaan oli tosi kivaa ja hikikin tuli.

    Tänään kierreltiin sisustusliikkeissä ja Ilkka sai kauan kaipaamansa tarjotinpöydän sohvan käsinojalle. Ihan kivan näköinen ja toimiva. Hyvin pysyi kahvikuppi keikahtamatta. Aiemmin ostamani liimapuulevy menee nyt kukka-alustaksi. Ilkka lupasi hioa sen kulmat ja maalata sen kuultomaalilla valkoiseksi. Ostettiin siihen pyörät alle niin on helpompi liikutella.

    Olin jo melkein luovuttanut meidän sieniviljelyksen suhteen, kunnes eilen hihkuin innoissani. Mullasta pilkotti ensimmäinen valkoinen herkkusieni. Se oli ihan pieni, ihan vähän nuppineulanpäätä isompi, mutta hurjan söpö se oli. Tänä aamuna se oli saanut kaverin. Ehkä huomenna mullasta pilkottaa jo kolme sienenalkua!

    Kirjoittelin nyt illalla vielä tutkimussuunnitelmaa markkinoinnin tutoriaaliin. Marisin, että milloinkahan sitä aletaan tekemään sitä varsinaista tutkimusta, kun olen nyt väsännyt tutkimussuunnitelmia neljä vuotta. Jos hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, on tässä vielä neljä vuotta aikaa ennen väitöstä. Siinä sitä ehtii tehdä monenmoista. Muutan vaikka vielä kertaalleen suunnitelmaa.

    Se, mitä minun oikeasti piti tehdä tänä viikonloppuna, on vielä tekemättä. Lupasin korjata HTM-tentit, mutta edelleen ne lojuvat tuossa pöydällä. Jäävät huomisaamuun tai iltamyöhään. Nyt ei huvita.