Avainsana: konferenssi

  • Estorilin Eden

    Yksi vuorokausi takana Portugalissa, ja monta matkailukokemusta rikkaampana. Pitihän se joskus käydä minullekin, että matkatavarat eivät saavu samalla koneella vaan jäävät jonnekin välille.

    Olin eilen illalla ihan raivoissani Lissabonin kentällä. Laukku ei tullut, löytötavaratoimiston vuoronumeroautomaatti hajosi, ja jouduin odottamaan kaksi tuntia ennen kuin pääsin edes selvittämään laukkujen katoamista.

    Heti onneksi selvisi, että laukku jäi välilaskulla Amsterdamiin. Tämä ei kuitenkaan anna kovin hyvää kuvaa KLM:stä, jolla lennän kahden viikon aikana yhteensä kahdeksan lentoa. Ensin tulin tänne Portugaliin Amsterdamin kautta, ja lauantaina palaan samaa reittiä takaisin. Maanantaina on sitten vuorossa Barcelona ja edelleen Amsterdamin kautta mennen tullen.

    KLM:n puolustukseksi pitää sanoa se, että yhtiö tarjosi ilmaiset välipalat ja juomat. Sai ottaa jopa santsikierroksen. välipala oli tietenkin valkoista huttuleipää, mutta oli kumminkin.

    Kiukun päälle kiukku

    Jos olin kiukkuinen eilen kentällä ja edelleen kiukkuisemmaksi tulin taksimatkalla, koska myöhästyin katoamisselvittelyjen takia ennakkoon maksetusta kuljetuksesta hotellille, ja jouduin ottamaan yöllä taksin (35 euroa), niin hotellilla kiukku jo laantui.

    Huone on ihan tavallinen, tosin paljon tavallista suurempi. Huoneen ykkkösjuttu on kuitenkin oma parveke merinäköalalla, ja nyt merinäköalaa ei tarvitse etsiä piipistämällä tai silmiä siristämällä vaan se avautuu katselijan eteen niin pitkälle kuin uskaltaa katsoa. Seisoin jo yöllä parvekkeella ihmettelemässä, voiko niin kaunista olla missään.

    View from the balcony of  Hotel Estoril Eden

    Estorilissa voi olla. Niin ainakin Hotel Estoril Edenissä, joka saa näköalansa takia minulta suosittelut TripAdvisoriin. Tuo kuva on otettu aamuvarhain, jolloin aurinko ei vielä porottanut pilvettömältä taivaalta. Päivän mittaan sää parani niin, että kaula-aukon kohta poislukien kaulakoru ovat nyt ihan punaisena. Lisää kuvia tulee Flickriin jossain välissä.

    Esitystä ja shoppailua

    Tänään on sitten aamupäivä mennyt esityksen rakentelussa ja iltapäivä vaatteiden ostelussa. Piti ostaa ihan kaikki kengistä lähtien. Niissä tein säästöratkaisun ja ostin vain rantasandaalit. Elättelen edelleen toivetta, että matkalaukku ja kesäkengät olisivat täällä jo huomisaamuna. Parit housut ja muutama paita, alusvaatteet ja sukat. Siinäpä se ostoslista jo olikin. Takkia en ostanut, vaikka minulla on vain talvitakki. Ei sitä varmaan edes tarvitsisi, kun päivällä ollaan jo 20 lämpöasteessa. Kengät olisin tarvinnut, mutta en löytänyt pikaiselta ostosmarssiltani kenkäkauppaa.

    Vaikka tekisi mieli kertoa, miten hienoa täällä on, on pakko laittaa nukkumaan. Seuraavat kaksi päivää ovat tosi tiukkaa vääntöä aamusta iltaan eikä kolmas ehdi edes alkaa ennen kuin olen jo kotimatkalla. Lento Suomeen lähtee lauantaina jo seitsemän jälkeen aamulla. Pitää varmaan lähteä hotellilta puoli viiden aikaan. Hohhoijaa…

  • Pikku tyttö isossa maailmassa

    Takana on kaksi päivää CeBIT-messuja.Pieni pohjoissuomalainen ei voi käsittää, missä mittakaavassa maailmalla messuja järjestetään ennen kuin näkee omin silmin – tai kokee omin jaloin. Täällä on ilmeisesti yli 20 täyttä messuhallia näytteilleasettajia ja sen lisäksi puoli päivää luentoja jatkuvalla syötöllä. Jalat alkaa olla puhki ja pää sekaisin infotulvasta.

    Ollaan koettu nyt auringonpaiste, vesisade ja räntäsade saksalaisittain. Tuuli on navakka, vaikka aurinko paistaa. Pääsääntöises ilma on ihan kuin Suomessa huhtikuussa. Voi olla lämmin tai sitten kylmä, eikä kurkistus sisältä ulos kerro vielä yhtään mitään siitä, mitä pitäisi pukea ylle.

    Hyvähintainen verkko

    Ollakseen teknomessut, CeBITissä on luokattoman huonot nettiyhteydet. Konferenssisalissa on ilmainen verkkoyhtetys, mutta muualla se maksaa kympin tunnilta. Huhhuh. Yliopisto ei varmaankaan korvaisi niin kallista nettiä.

    Hotellissakin päivä maksaa 17 euroa, vaikka lupailivat etukäteen yhteyden ilmaiseksi. Nyt pitää siis blogata offline ja julkaista tuotoksensa jälkikäteen. Sori nyt vaan.

    240 euroa yöltä

    Copthorne-hotelli on hyvä. Pönttökin Villeroy-Bochia ja kylppäristä löytyy korvatopsyjä, kynsiviila ja ihon tupsuttelulaput yksittäin pakattuina. Hotellista löytyy myös suomalainen sauna, uima-allas ja solarium. Paha vaan, kun ollaan messujen jälkeen niin väsyneitä, että nukahdetaan heti, kun on potkaistu kengät nurkkaan. Eilenkin nukuttiin 12 tunnin yöunet eikä tehnyt edes tiukkaa.

    Tänään tultiin muka kovana messuilta kuuden kieppeillä, että lähdetään kaupungille. Höpsis töpsis. Kun pikkuisen erehtyy väsynyttä kehoa oikaisemaan, uni tulee heti silmään. Jäätiin siis hotellille eikä taideta mennä tänäänkään saunaan saatika sitten omaan ammeeseen.

    Hotellista pitää vielä sanoa se, että CeBIT-vieraan kannattaa ehdottomasti tulla tänne, vaikka yö maksaakin yli 200 euroa. Hotelli järjestää ilmaisen kyydityksen messuille ja takaisin eikä kävelymatkakaan ole pitkä, ehkä noin kilometri eteläiselle sisäänkäynnille.

    Aamiainen on niin runsas ja monipuolinen, että sillä jaksaa melkein koko messupäivän ja huoneet ovat tosi tilavat ja mukavat. Sänky on saksalaisittain kova, mutta tyyny ja peitto loistavat. Alakerrassa on mukava irkkupubi, josta saa myös pientä purtavaa, ja hotellin oma Bentley’s ravintola on saanut kehut Hannoverin kaupunkioppaassa.

  • Still alive

    Hengissä ollaan, vaikka mitään ei ole kuulunut. Ei saanut Casino-poni maanantaina minua sairaalaan eivätkä edes MAR-kurssilaiset tiistaina syöneet minua elävältä. On vaan ollut niin kovin kiire, etten ole ehtinyt blogata. Minulla olisi vielä viime viikon Helsingin seminaaristakin muistiinpanoja julkaisematta.

    Tässä työkiireiden lomassa lupaan, että julkaisen illalla viimeiset seminaarikirjoitukset, hevostelutarinaa ja kokemuksia Kuopion opetuskeikasta.

  • Best Western antaa asiakkaalle vallan TripSay’ssä

    Lounaan jälkeen ohjelma jatkui Maija Hyötyläisen puheenvuorolla Best Western –ketjun Suomen ja Baltian yksiköstä. Hän kertoo, miten Best Westernin palkittuja sivuja kehitetään ja toteutetaan. Ketjun sivut on tiukasti ohjeistettu. Rakenteet, värit ja tyyli annetaan ylhäältä. Ainoastaan hotellikohtaiset omat sivut saa varioida.

    Best Westernillä on kuitenkin yksi mielenkiintoinen ominaisuus sivuillaan. Heillä on suora linkki TripSayhin, jossa asiakkaat voivat kertoa mielipiteensä hotellista. Hyötyläinen sanoo, että esimerkiksi Baltian hotellin TripSay-linkissä kehutaan kovasti kilpailijaa, mutta se ei haittaa ketjua. Yhteisöllisyyden aikana edes maailmanlaajuinen Best Western –ketju ei voi eikä halua vaikuttaa mielipiteisiin.

    Turvallisuusasiat puhuttavat myös Hyötyläistä. Intialainen hakkeri kaupitteli ihan vastikään kymmenen miljoonan Best Western –asiakkaan tietoja netissä. Todellisuudessa hakkeri oli asettanut troijalaisen viruksen saksalaisen hotellin koneelle ja sitä kautta hän oli saanut kymmenen asiakkaan tiedot. Tietoturva on kuitenkin todellinen ongelma myös matkailusektorilla.

    Hyötyläisen mielestä hinta on ajanut asiakkaat nettiin. Kuitenkin liiketoimintastrategian pitäisi ohjata myös verkkokauppaa. Jos myy telttamajoitusta, asiakas voi pettyä, jos nettisivuilla annetaan kuva teknisistä hienouksista. Ei kannata pelätä sitä, jos kotisivut eivät ole teknisesti hienot, jos ne ovat yhtenäiset muun viestinnän kanssa ja tavoittavat asiakkaan.

    Yleisöstä kysytään, kuinka paljon varauksista tulee netin ja kuinka paljon muita kanavia pitkin. Hyötyläinen ei osaa vastata kysymykseen. Hän kertoo, että suomalaisilla sivuilla käy noin kymmenen tuhatta kävijää kuukaudessa. Koko ketju tekee nettikauppaa kymmenellä miljoonalla dollarilla päivittäin.

    ”Meille ei kävijämäärä ole tärkeä vaan se, että saadaan myyntitavoite täyteen”, sanoo Hyötyläinen. Siinäpä konversiota kerrakseen.

  • Konferenssijärjestelyjen vaikeus

    Yhtä hyvät konferenssiyhteydet jatkuvat Haaga-Heliassa kuin esimerkiksi EBRF:ssä. Mikä tässä maksaa, kun ei yhdessä teknologian luvatussa maassa saada toimimaan langattomia verkkoja? Pääsen verkkoon aina välillä ja sitten taas tipahdan ulos.

    Nyt kun seminaariin osallistujat jakaantuivat kahteen tilaan, tässä pienemmässä tilassa en pääse enää lainkaan nettiin. Pääsisin Haaga-Helian verkkoon, mutta sinne minulla ei ole tunnuksia. Aiemmin käytin Hotel Haagan verkkoa, jonne tiesin tunnukset.

    Raivostuttaa.