Oltiin geokätköilemässä tässä yhtenä viikonloppuna ja tehtiin uusi yhden päivän kätköennätys, 24 purkkia. Muutama oli tosi vaikea, mutta Ilkka poimi nekin urhoollisesti. Jos kuvaa tihrustaa oikein tarkkaan, huomaa, ettei Ilkalla ole siinä edes housuja. Oli kuulemma helpompi kiivetä, kun ei ollut kiristäviä vaatekappaleita. Minä yritin mönkiä yhdellä toisella kätköllä sillan tukipalkkien alla, mutta eihän siitä mitään tullut. Taas riensi Ilkka ’Da Apinamies’ apuun, ja rimpuili puumerkit lokikirjaan. On se hurja! Poneja! Ja sitten me mentiin yhdelle multikätkölle. Multit ovat inhottavia, …
Avainsana: pyöräily
Se oli taas Palo-ojan emäntä pyöräilemässä kaapunnilla. Pistin viilettäen fysikaaliseen hoidattamaan ”ihan-normaalien-kolmekymppisten” selkävaivaa. Eipä siinä mitään, laitoin kassin koriin ja hyppäsin Jopon selkään. Hyvähän se on ajella, kun pyörätiet ovat sulat. Rapakossa vaan roiskuu, kun sotkee menemään. Auvisenrinteessä on tukala paikka pyöräilijälle, kun molemmilla puolilla katua jalkakäytävät ovat tosi kapeat. Yhdessä kohtaa pitää esimerkiksi väistää melkein kadulle asti venyneet portaat. Tiukan väistöliikkeen jälkeen kiihdytin alamäkeen, ja kun mummot lyllersivät keskellä väylää, oikaisin lopulta autoliikenteen sekaan. Sotkin ja sotkin, ja sitten …
Kevät tuli, lumi suli. Minä iloisena siitä pyörällä sotkemaan, ja Ilkka ikkunasta jopoilijaa katsomaan. Kuinkas sitten kävikään? Ilkka antoi minulle synttärilahjaksi lahjakortin hierontaan. Lahjakortissa oli yksi fysioterapiakäynti, ja sain siihen ajan viime torstaiksi. Kun olin jo vähän myöhässä, sain kuningasajatuksen, että polkaisenkin pyörällä keskustaan. Ilkka kaivoi varaston uumeniin piilotetun jopon päivänvaloon, ja pumppasi ilmaa renkaisiin. Minä ponkaisin pyörän päälle ja lähdin viilettämään kohti kaupunkia. Kaksi mummoa tassutteli oikein varovaisesti meidän ikkunan alla jalkakäytävällä, ja minä siitä oikein seisaaltaan ajamaan ja …
Vähän aikaa sitten kirjoitin uudesta kelluvasta pikku kodista, joka muutti Kuopiosta Savonlinnaan. Paatti ei koskaan ehtinyt järveen asti, sillä Ilkka vaihtoi sen verekseen. Nyt ollaan päästy muutaman kerran harjoittelemaan vesillä liikkumista. Minä, maakravuista kaikkein maanläheisin, olen yrittänyt tulkita merimerkkejä tai mitä lie järvimerkkejä, ja Ilkka on ajaa posottanut. En vieläkään tiedä, mikä merkki on mikäkin, mutta tunnistan ne jo aika hyvin kartasta ja löydän niille jopa reaaliset vedestä törröttävät vastineensa. iPhone navigaattorina Taas täytyy kiitellä iPhonea. Ilkka sai kaupantekijäisiksi plotterin …