Sain nyt Karilta uuden mittarini. En vielä käyttänyt sitä salilla, mutta illalla pitää näpräillä mittariin oikeat lähtöarvot. Hurjan pieni ja siro se on edelliseen mittariini verrattuna. Tosin tylsän musta, mutta olkoon.
Kävin salilla, mutta unohdin taas mittarin kotiin enkä kehdannut vielä viritellä uutta käyttöön. Tein paljon keskikropan liikkeitä, mutta myös yläselkää, jotta pääsisin selkäkivuista eroon. Vähän jalkoja ja käsiä, paljon aerobista treeniä.
Hölkkäsin alkuun 10 minuuttia crosstrainerilla ja aina kahden lihaskuntoliikkeen jälkeen tein uuden aerobisen treenin: ensin viisi minuuttia pyörällä, sitten viisi minuuttia hyppynarulla ja vielä viisi minuuttia crosstrainerilla. Loppuun tein kymmenen minuutin venytykset.
Syke pysyi mukavan korkealla koko ajan ja sain rauhassa vetää koko ohjelman läpi. Lisäsin ohjelman loppuun vielä varpaillenousun, jotta pohkeet vähän muotoutuisivat. En odota ihmeitä, sillä minulla ei ole sulosääriä eikä tule olemaankaan. Tyypillinen suomalainen persjalkainen naikkonen, vailla suuren maailman muotokieltä. Pohkeisiin pitäisi vain saada kimmoisuutta ja siksi korvasin yhden kolmesta sarjasta päkiöillä hyppelyllä.
Karin kanssa puhuttiin jo Tukholman maratonista ensi kesänä. Ehkäpä siinä olisi seuraava maratontavoite.