Olin ajaa tänään kolarin. Olin täysin syytön. Lähdin ajelemaan yliopistolle päin kämpiltä enkä päässyt kuin 50 metriä parkkipaikalta, kun joku pappa Volkkarilla koitti tormata päälle. Onneksi olin vasta lähtenyt liikkeelle ja ajelin rauhallisesti ensimmäistä risteystä kohti niin ehdin hyvin jarruttaa. Hyvin ja hyvin. Ei varmaan ollut kuin käsivarren mitta väliä, jos sitäkään.

Ei papalla paljon pää kääntynyt, kun hyökkäsi vihreällä orhillaan tielle. Hän ajoi eteeni autotallipihalta, ei toiselta tieltä, ja vieläpä vasemmalta puolelta. Samalla hyytävällä vauhdilla hän paineli risteykseen ja ilman vilkkua kaahasi oikeaan. Minä halusin välttää uuden kohtaamisen ja käännyin vasempaan.

Kohta lähden Savonlinnaan. Pitää soittaa ensin, voinko jo tulla ja tarvitseeko muru jotain kaupasta. Toivottavasti pappa on jo määränpäässään…