Kiemurtelua auringossa

Nyt viiletetään jo raskausviikolla 32. Tarkalleen ottaen tänään on 31+3. Erilaisten opusten mukaan sikiö kuulee ja näkee, ja voi esimerkiksi kurotella kohti valoa. Niinpä tuntuu tekevän.

Yritä tässä nyt nauttia kevätauringosta parvekkeella, kun mahassa tehdään aurinkotervehdystä niin, että iPad mahan päällä hyppii. Yrittääkö mökelö viestiä, että silmiä häikäisee, vai saada tasaisen rusketuksen mahanahkan läpi?

Muutenkin viime aikoina mahan myllerrys on muuttanut muotoaan. Kiukkuisista potkuista on tullut puskemista ja punkemista ja tuntuu, että koko ajan tapahtuu jotain. Paitsi silloin kun Ilkka laittaa käden mun mahan päälle. Silloin mökelöstä tulee ihan rauhallinen kaveri. Tietääpähän, kuka saa hyssytellä itkuista nappulaa jatkossa.

Supistuksia suihkussa

Ihmettelen suuresti, miten jotkut hakevat kuumasta suihkusta apua synnytystuskiinsa. Minulla suihku saamahan kivikovaksi, ja jos oikein olen raskausslangia ymmärtänyt, niin kyse on supistuksista.

Samoin portaiden nousu, vähänkään lyllerrystä rivakampi kävely ja pitkä seisoskelu saavat mahan tällä hetkellä ainokaisen lihaksen kramppiin. Ne oikeat vatsalihakset olen tainnut jo menettää lopullisesti.

Jättimaha

Tänään laskettuunaikaan on yhtä päivää vaille kaksi kuukautta. Maha alkaa olla jo haitaksi,eikä mitään vielä ole tehty. Paino kiikkuu uuden kymmenen vaiheilla ja pelottaa, millainen jättivauva mahassa muhii.

Odottelen edelleen pesänrakennusviettiä ja sitä energiaruiskausta, jonka aikana odottavat naiset kuulemma puunaavat koko talon. Suunta on melkeinpä päinvastainen. En enää ehdi puhelimeenkaan, jos puhelin sattuu soimaan yläkerrassa, ja itse yritän kiihdyttää vauhtiin alakerrasta. Miten ihmeessä minä voin selvitä vielä kaksi kuukautta tämän mahan kanssa?

Site Footer