Tunteja tiellä sain asfalttia niellä

Tuhansia töitä, valvottuja öitä
Viikkoja tiellä, saan asfalttia niellä
Silmiä painaa, ei uni anna lainaa
Hei rekkamies, mikä pitää miehen tiellä

Matti Esko – Rekkamies

Eilen oli rekkamiesolo, kun ajoin Utajärveltä Savonlinnaan. Minun Toyotani on enemmän traktori kuin rekka eikä sillä kannata joutua onnettomuuteen. Menee ruttuun kuin rusina ja kuski siinä samalla. Pienemmässäkin kolarissa on vaarana jäykkäkouristus, jos ruosteinen pelti viiltää haavan hipiään.

Kahdet pyhät olivat saaneet liikkeelle muitakin autoilijoita, mutta ihan sujuvastihan tuo matka taittuu oman kullan luo. Matalapaine rauhoittui kilometrien kuluessa ja nyt ei paina enää pienet murheet. Isojakin huolenaiheita on, mutta ei ne murehtimalla ratkea. Nyt on kaiken kaikkiaan hyvä olo. Ellikin sai pitää henkensä ja Enkka leikataan tänään. Kaikki menee varmasti hyvin.

Heräsin tähän aamuun Ilkan puhelinten räminään, mutta Ilkan herättelin lempeästi. Kiitokseksi sain valtavan takun tukkaani, kun mies pyöritteli hiuksiani sormensa ympärille. Saksiahan siinä tarvittiin, mutta ei pienen tupsun uhraaminen tällaisessa kuontalossa näy. Katselin kuitenkin jo kampaamoja täällä Savonlinnassa, mutta en vielä soittanut yhteenkään.

Pitäisi lähteä lenkille, mutta kaurapuuro painaa vielä vatsassa. Ei ole kiva juosta puuromasulla. Pitää odotella hetki, mutta vatsamakkaransulatuslenkille on mentävä. Jotenkin ei nyt taas saa kiinni luentojen tekemisestä. Viikonloppu oli sellaista hursakkaa, että tekisi mieli vähän rauhoittua ennen työntekoa.

Lauantaina käytiin vanhempien kanssa Rovaniemellä moottorikelkkanäyttelyssä. Eipä siellä ihmeitä näkynyt. Uudet kelkatkin on nähty moneen kertaan esitteistä ja netistä, mutta kyllä Yamaha oli silti vielä paljon rumempi livenä kuin kuvissa 😉

Paluumatkalla pysähdyimme Enkan luona Kemissä. Sain häneltä lahjaksi pieneksi käyneen lammasturkin. Epäilin etukäteen, että kyseessä on taas telttamalli, mutta koko olikin 34 ja sopi minulle kuin nakutettu. Enkka kertoi, että turkki on ollut pukupussissa ainakin kymmenen vuotta. Todennäköisesti turkki on saanut olla rauhassa vähintään tuplaten, sillä ei Enkka minun muistini mukaan koskaan ole ollut kokoa 34 😉 Mukava pyöreä täti-ihminen tämä Enkka-täti.

Turkki on lampaan värinen, mikä minusta tarkoittaa samaa kuin likaisen valkoinen. Sille pitää tehdä jotain. Pitää nyt ensin odotella lumentuloa ja yrittää putsata sitä lumihangessa. Jos se ei auta, pitää viedä se pesulaan ja jos sekään ei tuo kaivattua tulosta, pitää kysellä, voisiko sen värjätä tummemmaksi. Nyt se näyttää lähinnä likaiselta. Pitkä takki ei oikein istu tällaiselle lyhyenlännälle tyllerölle, joten turkkia voisi ehkä vähän lyhentää. Pitää nyt miettiä, mitä sillä tekisi. Ei kestä kauaa mietiskellä tässä ruokapöydän ääressä. Pakko lähteä lenkille tai muuten lainavaatteetkaan (l. -turkit) ei mahdu päälle.

Leave a reply:

Your email address will not be published.

Site Footer