Teoreettisesti motoristi

Kävin tänään tekaisemassa A-kortin teoriakokeen. Virheitä tuli tasan nolla. Tekaisulta koe tuntuikin. Aikaa kului sellainen kolmisen minuuttia kymmeneen teoriakysymykseen. Lukaisin eilen mallikysymykset kertaalleen läpi, ja kun varmistin netistä, että kokeessa saa olla kolme virhettä, en ottanut turhia paineita. Kolme virhettä kymmenessä kysymyksessä on minusta tosi paljon. Moottoripyöräily ei ainakaan teoreettista älliä vaadi ja sen voi varmasti jokainen havaita kokoontumisajojen iltabileissä. Ei sillä, että olisin koskaan tehnyt asiasta empiirisiä havaintoja, mutta minulla on asiasta vahva oletus tai kuten Englannin maalla sanoivat, advanced guess.

Eilen käytiin Ilkan kanssa Leijonan kentällä, vai mikä se oli, kokeilemassa pujottelurataa. Ilkka kokeili, minä tein hylkäyksiä. Ilkkakin tunnusti, että pujottelukokeen ensimmäinen ja viimeinen täysi kierros ovat tosi vaikeita. Kyllä hän sai ne tehtyä, mutta ei se ihan helposti mennyt. Pyörän pitää olla ääriasennossa kallellaan ja siinä sitten tasapainoillaan, ettei maa kutsu motoristia turhan kiivaasti. En ehkä ikinä tule saamaan korttia, koska en vain osaa tehdä riittävän tiukkaa piruettia. Huomenna sitä taas reenaillaan. Tulee uneton yö, kun mielikuvaharjoittelen.

Site Footer