Kukkonen-Palo-ojan pikku perheessä harrastetaan säilöntää talven varalle. Ilkka kuori sinnikkäästi kilon Ailan ja Erkin tuomia kotimaisia omenoita. Minä pääsin helpommalla, kun vain lohkoin omenat kattilaan. Olisihan sitä tietenkin Ilkkakin voinut päästä helpommalla, jos olisin vain surauttanut omenat soseeksi, mutta halusin kuitenkin struktuuria omenahilloon. Samalla kiehautin jääkaapissa olleet karviaiset hillokkeeksi.
Enpä ole ennen moista hommaa tehnytkään. Omenapuut ovat Utajärvellä harvassa ja jostain kumman syystä ainoa marja, jota meillä on säilötty muutoin kuin pakastamalla on puolukka ja siitäkin tehtiin aina survosta, ei hilloa. Äiti tekee tietenkin kaikista mahdollisista marjoista nami-nami-mehua.
Minun piti ensin käydä hakemassa säilöntäoppia Kotimaiset kasvikset ja Rajamäen -sivuilta. Sellaisen pienen lisäyksen tein, että lirautin vajaan teelusikallisen hillon päälle Sisu-viinaa. Ilkka epäili, että meinaan tehdä hilloista huppelimallia, mutta vannon, että aikomukseni oli vain ja ainoastaan estää homekasvusto.
Eilen tein pienen omenapiirakan samaisista Ailan ja Erkin omenoista. Eipä turhaan sanonut pohjanka piirakkaansa kaikkien kehumaksi. Tuli tosi hyvää ja sopivan kokoinen annos pienelle perheelle. Lämmin piirakka oli tosi hyvää vaniljajäätelön kanssa ja maistuu se mainiolle kylmänäkin kahvin kera.