Nyt on sitten oikein mustaa valkoisella lääkärin allekirjoituksella varustettuna, että minusta on tullut vanha. Kuolen varmasti – en ihan vielä.

Minulla on ”iäkkään, ylipainoisen” vaivoja. Välilevy on alkanut rappeutua ja alaselästä löytyi alkavaa nivelrikkoa. Great! Lääkäri vain totesi, että on erittäin hyvä, että muutokset löydettiin näin nuorena, kun asialle voi vielä tehdä jotain.

Edessä loistava tulevaisuus

Kuulemma edessä on iskiasvaivoja ja kasaanpainumista. Olisihan se pitänyt arvata, kun maratonkoulun lähtötasotestissä minut mitattiin sentin lyhyeämmäksi kuin luulinkaan.

Välilevyn verenkierto on lähes olematon ja sen aineenvaihdunta tapahtuukin imeytymisen kautta makuulla ja käytetyn ravinnon tihkumisen kautta ylhäällä oltaessa. Konkreettisesti siitä saa viitteitä etenkin nuorilla aikuisilla mitattaessa pituus aamulla heti ylös noustessa ja illalla, jolloin mittausten ero voi olla 1.5 senttiä. Vanhuuttaan ihminen kasvaa tavallaan ”lyhyyttä”, kun välilevy ei yön aikana enää imekään nestettä entiseen malliin. (Selkäcenter: Mikä on välilevy ja mihin niitä oikein tarvitaan?)

Mitä tästä voi päätellä? Nukun aivan liian vähän! Kun alan nukkua enemmän, venyn takuulla takaisin 156 senttiin. Tai sitten piipistän seuraavassa mittauksessa.

Uudenvuodenlupaus

Nyt alkaa kuntoilukuuri. Vesijuoksua, tasapainolevyn kanssa taiturointia, vatsa- ja selkälihastreeniä ja ennen kaikkea lihashuoltoa pitää lisätä. Juoksukin kulkee paremmin, kun keskivartalon korsetti on kunnossa. Ilkka ehti jo kysellä Gym42:sta treeniohjeita, ja netistä etsin hurjan määrän jumppaohjeita.

Silloin kun lopetin karkin syömisen 17 vuotta ja 363 päivää sitten, söin uudenvuodenaattona ihan tajuttomasti karsua. Aion käyttää tätä samaa toimivaksi havaitsemaani kaavaa, ja lekottelen tämän ja huomisen päivän tekemättä mitään. Sitten kun kello lyö kaksitoista… alkaa hullu huhkinta!