Ennemmin tai myöhemmin suhteessa tullaan keskusteluun äidin ruuat vs. tyttökaverin ruuat. Olemme saavuttaneet tänään tuon kulminaatiopisteen. Arvata saattaa, että pyöräytin tänään ruuaksi lihapullia jokaisesta kodista löytyvän Kotiruokaa-kirjan reseptin mukaan.
Jo joskus aiemmin Ilkka oli ihmetellyt, miten kaupan lihapullat ovat niin tiiviitä, kun taas kotikutoiset pullat tuppaavat hajoamaan lautasella. Siksipä vähensin nesteen ja korppujauheen määrät puoleen ja vaivasin pullataikinaa vähän pidempään.
Ei auttanut. Lihapulla hajosi taas lautaselle.
Äiti teki niin hyviä
Ilkka kehui äitinsä lihapullia, joihin minä en koskaan ehtinyt omin hampain tutustua. Ne olivat olleet pieniä ja tiiviitä, mutta kuulemma saman makuisia kuin nämä minunkin hajoavat pullat.
En myöntänyt tehneeni mitään virhettä, vaan aloin selitellä, että niin, niin mutku meijän pullia ei ole paistettu rasvassa pannulla vaan uunissa pellillä. Ei auttanut sekään. Uunissa oli paistettu Ilkan kotonakin.
Nytpä siis alan etsiä tiiviiden lihapullien salaisuutta. Jos joku osaisi pikkuisen ohjata oikealle polulle niin kiitollisuudella otan vinkin vastaan.
Tiedän omasta kokemuksestani sen tuskan, kun melkein maistaa jonkun ruuan suussaan, mutta tietää, ettei saa sitä ruokaa ikinä. Minulle sellainen ruoka on Lahja-mummon vastapaistettu rieska. Sitä ei saa enää koskaan, mutta ”niitä oikeita” lihapullia voisin ehkä Ilkalle onnistua tarjoilemaan.
Apua!
2 comments On Lihapullareseptiä metsästämässä
Salainen ohje tiiviyteen. Laitat pelkästään keltuaiset /keltuaisen (jauhelihan määrästä riippuen) – ei mitään jauhoja, ei munan valkuaista. Vot, saat tiiviit pullat. Ja kun käytät kuivattua sipulia, tuoreen sijasta, niin tiiviys tiivistyy. Toiset dikkailee sipulikeittopussukkaa, minä en, mutta kuivat ovat minun sipulit ja valkopipulit. Maisa tietää. Pystyt pyörittämään mini-minikokoisia.
Uusi yritys ja tuloksena kivikovat pullat. Hain netistä italialaisten lihapullien ohjetta, ja päädyin karppaajien keskustelusivulle http://bit.ly/eYmAti. Siellä sovelsivat Tinan keittiössä -lihapullaohjetta karppaajatyyliin, ja minäkin päätin kokeilla.
Jätin tällä kertaa korppujauhot kokonaan pois ja karppaajien ohjeen mukaan myös ylimääräisen nesteen. Laitoin kuitenkin kokonaisen kananmunan. Mausteeksi kuivattua sipulia ja kuivattua tomaattia.
Vaikka pullat lillivät kymmenisen minuuttia tomaattikastikkeessa, niistä tuli niin kovia, että Ilkkakin sanoi syövän sittenkin mieluummin niitä minun aikaisempia pehmopyöryköitä. Että semmosta.