Sukelluskurssi alkoi todenteolla viime viikolla. Ensimmäisellä kerralla käytiin läpi sukellusvälineitä, ja ilta päättyikin sitten omien välineiden ostoksille.

Harvinaista kyllä, välineitä sai testata ennen lopullista ostopäätöstä. Minäkin ostin räpylät, maskin ja snorkkelin. Innoissani lähdin niitä heti testaamaan. Kyllä oli epämukavat räpylät. Väkisin yritin survoa jalkaa kumituppeen, mutta jokin harasi vastaan.

Siinä altaassa ähistessäni joku kurssilainen valaisi, että kannattaa ottaa räpylästä ensin sellainen muovinen tukikehikko pois, ja vasta sitten survoa jalkaa sisään. Olipa noloa!

Uimakouluun joutaisin

Muita allasaktiviteetteja ei ollutkaan. Mitä nyt yksi pikkuinen uintitesti. Siinä piti räpiköidä kahdeksan altaanmittaa eli 200 metriä yhtä soittoa eikä koiraa saanut uida! Minä pistelin kroolaten.

Oon minä huono uimaan! Ilkka ui vierellä ja yritti kannustaa. Pääsinhän minä loppuun asti, mutta joku pikkutyttö tuli jo ihan kintereillä. Olipa taas noloa.

Suklauskurssi kasvattaa ainakin luonnetta, jos ei muuta, kun jatkuvasti saa nolata itsensä.