Käytiin eilen retkiluistelemassa Harjunportissa Punkaharjulla. Oli oikein sopiva pakkassää, mutta lumisade vähän haittasi menoa. Reitti oli aurattu aamupäivällä ja me olimme lähtöpaikalla vasta iltapäivällä. Harjunportista lupailivat uutta aurausta, mutta eivät pitäneet turhaa kiirettä.
Ei muuta kun menoksi ja yllättävän hyvinhän se sujui. Retkiluistelu on tosi mukavaa. Menomatka sujui vastatuulesta huolimatta mallikkaasti, mutta sitten reitti kääntyi takaisin ja jäähän alkoi tulla vähän huonompia paikkoja. Koska lunta oli jo monta senttiä, huonoja kohtia ei nähnyt ennen kuin luistin tökkäsi.
Tuiskahdus kinokseen
Kerran aikaisemminkin horjuin ja pysyin pystyssä vain siksi, että kurautin reitiltä sivuun, mutta toisella kerralla en voinut mitään. Mätkähdin mahalleen ja tietenkin silloin, kun oli jo vastaantulevaa liikennettä. Aurasin sitten siitä kohtaa muutaman metrin matkalta seuraaville luistelijoille parempaa reittiä. Ilkka ei onneksi nähnyt mitään, kun mennä viiletti jo niin kaukana edellä.
Yhteensä sujuteltiin 15 kilsan reitti tuntiin ja kahteenkymmeneen minuuttiin, ja siitä loput 1,5 kilsaa jopa aurattua reittiä. Hyvä oli luistella, ja mennään toistekin.
Tyyriit terät
Omat terät olisivat kivat, mutta eipä taida vielä raskia. Carlsonilla oli tarjouksessa 130 euron setti, mutta koska Harjunportissakin vuokraus maksaa vain 15 euroa (sisältää ratamaksun) niin ei vielä kannata. Kateeksi käy niitä, jotka pääsevät omasta rannasta luistelemaan ylläpidetylle reitille.
Luistelun jälkeen pysähdyttiin ST1:lle syömään. Sen paikan metsästäjänleipä on ihan uskomaton! 6,50 euroa ja lautasellinen apetta. Taisin syödä jokaisen kulutetun 630 kilokalorin edestä.
Kotona otettiin lämmikkeeksi glögit, ja jos tänään oltaisiin oltu luistelemassa, oltaisiin käperrytty lämpövilttiin lämmittelemään. Minä hullu vastustin lämpöviltin ostamista, ja nyt en antaisi tätä mistään hinnasta pois! Nytpä on hyvä köllötellä kipeän selän kanssa vällyjen välissä.
