Voi mikä onnenpäivä! Sain ison paketin Dolce Gusto -kapseleita! Nyt on mistä sumpit keittää. Uutena makuna kaappiin tulivat Mocha ja Cafe au lait, johon ensi kosketus oli mukavan kotoisa. Ei ollut liian makeaa iltapäiväkahviksi. Todellinen löytö on kuitenkin persikanmakuinen jäätee. Voi äly! Kahvinkeitin, joka keittää kylmää teetä! Olen melkein yhtä ihmeissäni kuin aiemmin tänään, kun huomasin, että EBSCOhostissa on akateemisia artikkeleita saatavana koneluettuina mp3-versioina. Ohjeen mukaan lasiin pitäisi nakata jääpaloja, ja vasta sitten loruutella ”kylmät teet”, mutta minä oikaisin jääpalojen …
Tekijä: Outi
Kevät tuli, lumi suli. Minä iloisena siitä pyörällä sotkemaan, ja Ilkka ikkunasta jopoilijaa katsomaan. Kuinkas sitten kävikään? Ilkka antoi minulle synttärilahjaksi lahjakortin hierontaan. Lahjakortissa oli yksi fysioterapiakäynti, ja sain siihen ajan viime torstaiksi. Kun olin jo vähän myöhässä, sain kuningasajatuksen, että polkaisenkin pyörällä keskustaan. Ilkka kaivoi varaston uumeniin piilotetun jopon päivänvaloon, ja pumppasi ilmaa renkaisiin. Minä ponkaisin pyörän päälle ja lähdin viilettämään kohti kaupunkia. Kaksi mummoa tassutteli oikein varovaisesti meidän ikkunan alla jalkakäytävällä, ja minä siitä oikein seisaaltaan ajamaan ja …
Savonlinnaa pidetään ykkösluokan matkailukohteena, mutta moottorikelkkailijalle Savonlinnan seutu on vain keskinkertainen kohde. Maastot ovat hyviä ja reitit nopeita, mutta hinta-laatu -suhde on surkea. Kävimme eilen Ilkan kanssa eilen hulppeassa auringonpaisteessa pienellä kelkkareissulla. Ilokalliolta pääsee sutjakkaasti Kerimäelle asti, ja löytyypä reitin varrelta pisto Kerimaahankin, jossa voisi kuvitella muutamien kelkkaporukoiden joskus majoittuvan. Kerimäeltä pääsee hienosti Villalan suuntaan, mutta jotenkin viehättäisi kelkkailla Punkaharjun harjumaisemissa. Eilen löydettiin vahingossa reitti Kerimäeltä Harjunportille, mutta siitäpä ei sitten päässytkään mihinkään. Seurattiin vähän aikaa jäällä jotakin pilkkiporukan kelkkajälkeä, …
Sain timantteja. Oikeita. Tai siis itse ostin. Niillä on elinikäinen takuu. Tietenkin on. Diamonds are forever… Kannattaisi muidenkin mennä ostamaan, koska olivat niin halpoja. Oikea hinta oli 75 euroa, minä sain 25:llä. Kun pesin ja hellästi oljysin timanttisen pinnan, timangit loistivat kilpaa keväisen auringon kanssa. Vielä en ole timantteja kokeillut. Tarkoitus oli paahtaa kastikkeeseen auringonkukansiemeniä, mutta Ilkka toikin kanan rintafileitä, joten siemenet jäivät huomiseen. Kun on saanut yhden, pitää kohta saada toinen – Swiss Diamond -paistinpannu.