Tänään se haisteli viimeisen kerran aamua. Uusi lumi tassujen alla. Ja vielä tänään lumi leijailee hiljaa haudalle. Pikun vieressä, koirien taivaassa, paikka, johon se lähti liian aikaisin, mutta näin on parempi. Ei kenenkään, koirankaan, pidä kärsiä, ja tämä on viimeinen rakkaudenosoitus, jonka voimme sille antaa. Nuku hyvin, Elli-pieni.
Blog Posts
Isä soitti. Awa on purrut Elliä niskaan ja haava on niin tulehtunut, että Ellin on parempi mennä. Huomenna aamuyhdeksältä sydämenlyönnit hidastuvat ja hidastuvat, kunnes loppuvat kokonaan.
Soitin äsken surunvalittelut ystävälleni. Kuinka vaikea onkaan kuunnella ystävän hätää ja surua puhelimessa, kun ei voi edes halata. Mitä tuollaisessa tilanteessa pitäisi sanoa? Lohduttaako tieto siitä, että on ystäviä, joiden kanssa jakaa surun taakkaa? Lohduttaako se, että voi puhua toiselle? Lohduttaako mikään silloin, kun suru on suurin? Sain tietää asiasta juuri ennen pääaine-esittelyä. Siinä sitten vielä luokan ovella niistin nenää ja yritin koota itseäni. Ystävää kohdannut suru ei ollutkaan minulle niin helppo asia kuin olin luullut. Itkin töissä ja kun …
Luulin olevani tänään tehokas, kun kävin vielä kertaalleen MAR-työt läpi ja kommentoin jo Ninan lukuseminaariabstraktia, mutta kellohan on kohta yksi! Lojun edelleen pyjama päällä sängyssä. Pyykit on pesemättä, kämppä siivoamatta enkä ole edes aloittanut lääkeliiketoiminnan harjoitustyön tekemistä. Pitää kuitenkin olla positiivisella mielellä. Aikataulutin MAR-arvioinnit ja Ninan kommentit vasta maanantaille ja nyt ne on molemmat tehty. HTM-tenttien arviointi tosin jää maanantaille, vaikka olin aikonut hoitaa ne pois alta jo eilen. Lääkeliiketoiminnan työn olinkin suunnitellut tälle päivää. Tuleekohan elämä aina olemaan näin …