Hatunnosto perheenäideille

Takanani on nyt viikko ja kaksi päivää töitä Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksessa Savonlinnassa. En tiedä, johtuuko väsymys työhuoneen kylmyyden aiheuttamasta nuhasta vai surkeasta vuosi-maratonin-jälkeen-kunnostani, mutta olen ihan rättiväsynyt joka päivä kotiin tullessani. Väsynyt ja nälkäinen. Tuskin jaksan Ilkkaa halata, kun jo pitää äkkiä ryhtyä ruuanlaittoon, jos meinaa apetta vatsaansa saada ennen kuin uni vie voiton.

En ymmärrä, miten perheenäidit jaksavat puurtaa kotiaskareita vielä normaalin työpäivän jälkeen. Kuinka kummassa itse pystyisin yhdistämään uran ja perheen, kun ei normaali toimistotyö yhdistettynä pienen pieneen kahden ihmisen perheeseenkään tunnu luonnistuvan.

Nyt Ilkka on työmatkalla ja minä antauduin helpon ruuan valtaan. Söin kokonaiset neljä karjalanpiirakkaa ja jugurtin, mikä ei tee hyvää surkealle kunnolle eikä jouluksi kuntoon -ohjelmalle. Nyt on vaan niin voimaton olo, etten jaksanut muuta.

Onneksi sentään työhuoneen lämpötila alkaa olla siedettävä. Kiitos Ilkan ostaman lämpöpuhaltimen.

Site Footer