Viikonlopun vilinöitä

Viikonloput ovat ihan liian lyhyitä. Lauantaina huhkittiin Ilkan kanssa hurjasti, että saatiin makuuhuone siivottua lattiasta kattoon ja muutkin paikat suurin piirtein siistiksi. Sitten livahdettiin ampumaradalle, jossa Ilkka treenasi erilaisia sarjoja ja kohdisti asettaan. Minulta jäi ampuminen yhteen haulikonlaukaukseen.

Treenin jälkeen hurautettiin tallille kuuraamaan autoa. Kun painepesuri alkoi vuotaa, oltiin lopulta märkiä molemmat, ja ovella jo melkein oli vieraat. Maisa ja Teemu tulivat poikien kanssa iltakaffelle, vaikka Leoa taisi kiinnostaa enemmän pelit kuin kahvit.

Lauantai oli taas niin työntäyteinen, että nukahdettin telkkarin ääreen. Onneksi tänä aamuna sai nukkua tavallista pidempään. Nyt on sitten otettu menetettyä laiskottelua vähän takaisin. Ilkka on katsonut pari elokuvaa ja minä yhden elokuvan alun. Nukahdin taas.

Tossua toisen eteen

Parin tunnin pikku päikkäreiden jälkeen lähdinkin sitten pitkästä aikaa lenkille. Ihmeen hyvin juoksu maistui. Köpöttelin tosi rauhalliseen tahtiin reippaan tunnin, josta tosin kävelin neljäsosan. En vielä uskalla juosta pitkiä matkoja, kun jalat huutaa hoosiannaa jo parin kilometrin kohdalla.

Ei se mitään. Syksyisin on niin mukavan raikas ilma, että lenkin jälkeen tuntui ajatuskin kulkevan ihan eri tahtiin. Ihmiskehossa taitaa vallita sopiva tasapainotila. Kun keho on rättiväsynyt liikunnasta, aivot tikittävät tyytyväisenä reippaaseen tahtiin.

Vielä pirautus papalle Suvituuleen ja hirvimakaronilaatikkoa masuun, ja sitten voikin aika tyytyväisenä köllähtää puhtaaseen makuuhuoneeseen uusien lakanoiden väliin oman kullan kainaloon.

Site Footer