Vietin ensimmäistä äitienpäivää täällä Espanjassa. Onni nukahti vielä toviksi sen jälkeen, kun annoin hänelle aamumaidon. Jossakin välissä Ilkka oli hiippaillut keittiöön, koska heräsin Onni kainalosta siihen, kun keittiöstä kuului kolinaa. Vaivihkaa vaihdoin Onnille vaipan ja jäin odottelemaan, mitä tuleman piti.

Hissillä kahvit sänkyyn

Täällä Villa Magnassa eli siis talokompleksissa, jossa asumme, on hissi. Voi kuulostaa luksukselta, mutta asustelemme kolmessa kerroksessa, joten hissi tulee tarpeeseen.

Kun hissi kilahti yläkertaan, Ilkka asteli sieltä tarjottimen kanssa. Oli keittänyt hyvät espanjalaiset kahvit ja taiteillut croissantit ja kaikki. Onnikin sai lisää maitoa.

Laatuaikaa Välimeren maisemissa

Ilkka vei pojan mennessään, joten sain nautiskella kahvit yläkerran parvekkeella. Meillä on periaatteessa kahdessa tasossa parveke, kun katollakin voisi löhöillä. Siellä tosin vain käväistiin katsomassa ensimmäisenä aamuna maisemia. Mutta kyllä hieno maisema oli alemmaltakin parvekkeelta, kun äitienpäiväkahvia siellä nautiskelin.

Suomalaisena sitä kuitenkin kaipaa kotimaisia uutisia, joten Ilkka oli äitienpäivälahjaksi vielä ostanut Hesarin iPadiin. Vähän aiemmin luovuimme kokonaan Itä-Savon paperiversiosta, kun sitä ei tule koskaan luettua. Sähköinen versio on parempi, mutta ei tietenkään Itä-Savon. Se on ihan kökkö, sori nyt vaan.

Paatti ja pirssi Marbellasta

Päivä oli vähän pilvinen, joten hyppäsimme heti aamusta pirssiin, ja ajaa hurautimme Marbellaan. Olipa siellä komeita paatteja ja vielä komeampia autoja.

Onni ihmetteli Andalucian Ferrari Clubin edessä punaisia auton tapaisia, mutta hymyili leveimmin Lamborghini Gallardo Superleggeran vieressä. Kulkee kuulemma reilusti yli 300 kilometriä tunnissa, mutta oli niin matala, ettei tämmöinen persjalkainen suomalaismuija sellaiseen kehtaisi vääntäytyä. Mieluummin ajan moottorikelkalla, mikä syö saman, minkä tuollainen valkoinen 300 000 euron matalalattiahenkilöauto.

Tietullin kautta

Meillä ei nyt ollut sellaisia pikkurahoja, että olisimme moiseen menopeliin täkäläisen vuokra-Opelimme vaihtaneet, joten suuntasimme lounaan jälkeen takaisin Fuengirolaan.

Minä toimin täällä kartturina, ja ajattelin, että nopeammin päästään moottoritietä tai mitä lie autoviaa. Muuten hyvä, mutta AP-7, kuten muutkin P-kirjaimella merkityt tiet, kulkevat tietullien läpi. 4,50 euroa siitä hyvästä, että saimme ajaa hyvää tietä reippaasti, oli kuitenkin ihan ok varsinkin, kun olin unohtanut kaikki Onnin vaipat kotiin. Koti tarkoittaa täällä nyt tätä Villa Magnan asuntoa.

Kannattaa kuitenkin ehkä ajella A-7 -tietä jatkossa. Siellä ei ole tietulleja, ja meillähän ei lomalla ole niin kiire, ettemmekö ehtisi ajella kuuttakymppiä.