Niinhän siinä kävi, että syysflunssa kaatoi minut tänä aamuna sänkyyn ja hirvenmetsästykseen tulee pakollinen kahden päivän tauko. Tänään sairastelun vuoksi ja huomenna kosmetologin vuoksi. Sen verran turhamainen tämä hirvenpyytäjä, että pitää välillä käydä vähän ehostamassa itseään;)
Isä lähti metsälle ja minä ja Awa jäätiin jatkamaan unia. Meni yhteentoista ennen kuin heräsin eli käytännössä nukuin melkein kellon ympäri. Nyt alkaa nuha helpottaa.
Alankin tästä suunnitella ikääntyvien yliopiston luentoa. Olisi kiva saada siihen luotua samanlainen kaari kuin viimeviikkoiseen konferenssipresentaatioon. Esitykset oli julkaistu eilen konferenssisivuilla ja eikös vaan minun toisessa slidessa ole kirotusvire! Yliopiston tehtävät ovat näköjään teaching, reseach, interaction. Noh, näitä sattuu, mutta kyllä virhe vähän söi esityksen aiheuttamaa hyvänolontunnetta.
Ikääntyvien yliopiston luennon aihe on tutkijankammiosta apteekin hyllylle, joten jo otsikko kertoo selvästä jatkumosta. Siksi ajattelin luoda esitykseen ajallisesti etenevän polun. Ajattelin etsiä jännitettä siitä tosiseikasta, että suomalainen tutkimus on huippuluokkaa ja patentointiaktiivisuuskin melkoista, mutta silti alkuperäislääkkeitä ei ole tullut sitten 90-luvun. Jos Ilkka vaikka osaisi neuvoa, miten saisin esitykseen havainnollistettua selvän kuilun tutkimuksen ja tuotekehityksen väliin. Ilkka osaa kaikenlaista, mistä minä voin vain haaveilla.
Pitää etsiä esityksen alkuun tilastotietoa tutkimuksen tilasta, patentoinnista ja alkuperäislääkkeistä Suomessa. Voisihan esitykseen peilata vähän Euroopan laajuista tilannettakin. Kaupallistamispolusta ajattelin tehdä hyvin yksinkertaistetun mallin. Ilkka varmaan osaisi luoda jonkun sellaisen systeemin, että yliopistotutkimuksesta patentoinnin jälkeen lähtisi useampia haaroja, joiden lopputulos olisi kuitenkin sama eli tässä tapauksessa apteekin hyllyllä oleva tuote.
Jostakin kumman syystä ei lainkaan hirvitä lähteä luennoimaan eläkeläisille. Heillä on varmasti paljon enemmän tietoa lääkkeistä ja lääketeollisuudesta kuin minulla, mutta ajattelin panostaa keskustelutäkyihin luentoni aikana. Ikääntyvien yliopistossa luennoija pitää tunnin alustuksen ja sen jälkeen on varattu tunti aikaa keskustelulle.