Halifaxista päivää

Lupasin monelle aktivoitua blogini suhteen, kun tutkijavaihtoni alkaa. Ja nyt se on alkanut.

Saavuin kahden maissa viime yönä Loyola Residenceen Saint Mary’s yliopistolle huoneeseen, joka yön pimeydessä vaikutti melko…. No Ilkka käytti sanaa putka ja kyllä siinä jotain perää olikin.

Yksi väsynyt matkailija

Olin tosi väsynyt. Lähdin tiistaiaamuna kotoa normaalisti kahdeksan aikoihin töihin ja olin tasan 24 tuntia myöhemmin perillä. Vaikka ikkunakauppias herätti minut neljän aikaan, heräsin ihmeen hyvin aamulla.

Maailma näytti aika paljon valoisammalta kuin yöllä saapuessani. Kirjaimellisesti. Ikkunastakin näkyi luontoa, vaikka pääosassa olikin Loyolan matalampi osa.

Näkymä asuntoni ikkunasta.

Kaurapuurolla käyntiin

Minulla on Loyolassa oma huone ja oma kylppäri. Molempiin pääsee avaimella. Tässä on toinenkin huone, mutta se on tyhjillään, joten saan käyttää yhteistä keittokomeroa itsekseni.

Huoneen hintaan kuuluu buffet aamiainen. Ilokseni löysin sieltä aamulla kaurapuuroa, hedelmiä ja jugurttia. Mikä parasta, kahvi oli juomakelpoista!

Toki tarjolla oli myös itse paistettavia vohveleita vaahterasiirapilla, nakkeja ja öljyssä paistettuna perunakuutioita, mutta ne jätin seuraavaan kertaan.

Päänsärkyä ja jääkaappimurheita

Purin matkatavarat aamiaisen jälkeen ja ajattelin heti lähteä tutustumaan kaupunkiin ja ostamaan jääkaapin täyteen ruokaa. Minulle iski kuitenkin niin ankara päänsärky, että piti ottaa ensin päiväunet.

Uusi yritys vei ensin jääkaapille, mutta en saanut sitä toimimaan. Paineilin punaista nappia, väänsin vivusta, mutta ei inahdustakaan. Vedin sen jopa pois syvennyksestään, ja tarkistin, että johto on seinässä.

Aluksi ajattelin, etten vain osaa käyttää sitä, sillä olen pulassa täällä jo pelkän avain-lukko -yhdistelmän kanssa. Kun edistystä ei tapahtunut, piti jo vinkata hissiltä bongaamalleni huoltomiehelle.

Taisi suomalainen nimi aiheuttaa sen verran harmaita hiuksia huoltomiehelle, että huolletuksi tuli jonkun muun jääkaappi eikä minun toiminut edelleenkään, kun palasin asuntolaan. Valitus suoraan infoon toi remonttireiskat uuden jääkaapin kanssa ovelle jo puolessa tunnissa. Nyt minulla on siis ihan tuliterä, musta jääkaappi.

Kaupunkikävely

Kevät on täällä Suomea perässä. Lehti on hiirenkorvalla, mutta toisaalta monet puut, joita en tunne, ovat kukassa. Myös voikukat rehottavat kampuksella niin, että ikävöin jo voikukanpoistokeppiäni.

Otin suunnaksi kaupungin keskuskirjaston, mutta käveleskelin hitaasti paikkoihin tutustuen. Tämä kuva on Public Gardenista, johon aion mennä uudelleen, kun mittarissa on enemmän kuin 12 astetta niin kuin tänään.

Public Garden, Halifax

Täällä vierailleet kollegat kehottivat minua käymään kahvilla ja jäätelöllä jossakin lähipuistossa. En enää muista, mikä puisto tai kahvila se oli, mutta Public Gardenissa ainakin oli kahvila, jossa jäätelöön leivottiin suklaalastuja. Kirjaimellisesti leivottiin, koska jäätelö levitettiin lastalla pöydälle, suklaat ripoteltiin sisään ja sitten lastalla sekoitettiin samoin kuin pappa aikanaan sekoiteli jotain autopakkeleita.

Onneksi oli niin kylmä, että pystyin välttämään jäätelöhoukutuksen…

Kirjapinossa kirjastossa

Eilinen taksikuski esitteli minulle ohi kulkiessamme vaikka mitä tutustumisen arvoisia kohteita. Yksi niistä oli uudehko kirjastorakennus, joka muistuttaa kuulemma kirjapinoa. No siitä en ole ihan vakuuttunut, mutta suurin odotuksin astuin sisään kirjastoon.

Olin vähän pettynyt. Kirjastossa oli ainakin viisi kerrosta. Lasten osasto oli monipuolinen ja meille olisi Onnin kanssa riittänyt tekemistä koko päiväksi, mutta aikuisten tietokirjojen osasto oli pettymys.

Yritin hakea useampaakin kirjaa, mutta en löytänyt oikein mitään, joten lähdin toiveikkaana kirjaston kahvilaan lounaalle.

Grab and go -lounas ei houkuta

Mitenhän nämä täkäläiset oikein jaksavat töissä? Tuntuu, että kaikkialla myydään vain eväsleipiä. On sandwitchiä ja on bagelia ja vaikka mitä paninia, mutta ei kunnon ruokaa.

Otin kirjaston kahvilasta päivän keiton, joka kuulemma tarjoiltiin itse leivotun focaccialeivän kanssa. Minusta soppa oli kummallisen makuista ja leipä oli tuiki tavallista paahtoleipää kolmioksi halkaistuna.

Toinen lounasvaihtoehto näyttää olevan muovirasiallinen salaattia tai pienempi purkki hedelmälohkoja. Ehkä valtamerien muovijätteet syntyvätkin tällä maailman laidalla.

Site Footer