Kaasukäsi kovilla

Kävin katsomassa Vaalan vene- ja moottorikerhon enduro sprint -kisoja Rokualla. Kelkkakisoihin piti tietenkin ajaa kelkalla. Viime yönä tuiskutti mukavasti lunta ja sitä tuli koko päivän lisää. Kelkkakelit alkavat pikku hiljaa parantua, mutta vielä nyt ajelu on melkoista pujottelua kivien ja kantojen välissä.

Kaikki ojat olivat Utajärvi-Rokua -välillä sulia. Polaris osaa sukeltaa ihan hyvin. Kerran oja hyppäsi eteen niin nopsasti, että lähestymislaskelmat menivät pikkuisen sekaisin ja vastaranta pääsi tökkäämään niin, että käsi lipesi kaasulta. Itse tuiskahdin etunojaan ja kaasukäden ranne jäi minun ja ohjaustangon väliin. Ranne vääntyi vähän, mutta parin kirosanan ja taivuttelun jälkeen pääsin jatkamaan matkaa Rokualle.

Rokuan herkkä maasto oli koetuksella, kun kelkkailijat kaahasivat hiekkakankaalla. Joonas oli kisojen ympäristöpäällikkö, muttei aikonut puuttua moiseen kruisailuun. Suositteli vain ekobensaa kaikille.

Oltiin Jukan ja JP:n kanssa katsomassa kisan toista kierrosta Joonaksen passipaikalla yhden hyppyrin vieressä. Taisi sydän tykyttää useammalla kilpailijalla, kun hyppyrin alastuloon kehkeytyi kunnon patti, joka nakkasi kuskit kohti petäjää. Yksi sompaili tiensä takaisin radalle puiden välistä. Yksi meni kohti puuta, mutta viime hetkellä sai koukattua molemmat sukset oikealle puolelle ja puu osui vain kylkeen niin, että matka jatkui kohti radan toista laitaa. Sinne se matka sitten päättyikin. Kelkka hyytyi siihen ja kuski nakkeli kypärää kinokseen.

JP tuumasi, että meidän pitänee vaihtaa katselupaikkaa tai muuten joudutaan elvytyspuuhiin. Tiedä sitten, mihin miehet menivät, mutta minä lähdin ajelemaan kotiin. Mukava oli ajella, kun lunta oli tullut koko ajan lisää.

Vähän sattuu ranteeseen. Sormet ovat jäykät ja laukkua pitää kantaa vasemmalla kädellä. Eipä tässä muuten mitään, mutta tekstiviestien ja näköjään myös tietokoneen näpyttely on melkoisen hidasta. Tiistaiksi on pakko vetreytyä, kun on taas KJH:n peli. Alkaa olla pakkovoiton paikka, jos meinataan päästä pudotuspeleihin.

Tästä blogista on tullut sairauskertomus…

1 comments On Kaasukäsi kovilla

  • Sairauskertomus jatkuu edelleen. Käsi vihoittelee vielä näin huhtikuun lopussa. Kättely tekee kipeää, kun kämmenen luut pusertuvat tiukassa otteessa yhteen. Myös leivän ja vihannesten leikkuuta pitää aina välillä vähän suunnitella, ja jotkut liikkeet salilla ovat minulla vähän erinäköisiä kuin muilla. Ei tässä mitään. Kesäkuumalla kolotukset paranee!

Leave a reply:

Your email address will not be published.

Site Footer