Minusta on kehkeytynyt ihan aktiivi bodaaja. Että ihan kaksi kertaa olen salilla käynyt! Vallan joka viikko kahden viikon ajan! Harmi vaan, että tekevät ovista niin kapeita, että hartiat kolisee karmeihin. 🙂

Tänään kävin toisen kerran. Ensimmäiset 40 minuuttia meni taas ohjaukseen ja uuden ohjelman läpikäymiseen. Ihan ok, että joku korjaa vanhat jo opetellut virheet. Vapaita painoja en oikeastaan ole koskaan uskaltanut käyttää, kun olen pelännyt tekeväni kaiken väärin. Ei niitä nytkään paljon tullut ohjelmaan.

Tekaisin ohjauksen jälkeen perustreeniohjelman kertaalleen ja tulin siihen tulokseen, että se on aivan liian pitkä. En minä halua tahkota rautaa puoltatoista tuntia. Onhan tässä elämässä muutakin kuin salilla hikoilu. Eivät tainneet ymmärtää, että käyn joskus lenkillä ja joskus sählyssä ja että salistelu on vain laji muiden joukossa.

Toki ohjelma tiivistyy, kun ei tarvitse enää lapusta lukea, mitä piti tehdä tai arpoa oikeita painoja, mutta silti perusohjelma vaikuttaa pitkältä. Ei se missään nimessä huono ollut. Takapuoli tuli mukavasti kipeäksi ja selkä vähän epämukavasti.

Tänään näin salin vähän erilaisena kuin viimeksi. Viimeisten sarjojen aikana salilla oli vain yksi tyyppi minun lisäkseni. Huomenna on taas luvassa tungosta, kun taisin olla noin neljäskymmenes kuntosalicircuitiin ilmoittautunut.

Ilkka löysi viikonloppuna sykemittarin lähettimen, joten nyt on taas tilastoja tarjolla. Tunti neljäkymmentä, 403 kcal, syke aug 119 ja max 153 (sis. verryttelyt) ja harjoitusvaikutus tasan kaksi.

Ei tullut eilen kirjoiteltua sählytarinoita. Ei tullut kuin pikkuruisia mustelmia entisten, vähän muhkeampien lisäksi. Mutta voitto tuli, ja se on tärkeintä! Voitettiin kai Kulti tai joku muu ainejärjestö maalein 19-7. Harmitti, kun meidän porukka alkoi vähän hyytyä ja vaan pelailla, kun voitto oli jo varma. Silloin vastustaja sai tehdä rauhassa puolenkymmentä maalia eivätkä meidän miespelaajat korvaansa lotkauttaneet. Me Anun kanssa pelattiin tosi hyvin. Ihmeteltiin itsekin, miten hyvin meni. Anu kiri minun rinnalle naisten maalipörssissä, kun sai tehtyä yhden maalin. Minä sain taas tililleni muutamia syöttöjä ja yhden hutin, mutta omaa maalia en tällä kertaa tehnyt.

Entinen sählyvamma otsassa on parantunut tosi hyvin. Läiskää ei edes huomaa, jos ei tiedä katsoa. Opin nyt, että on pakko hommata suojalasit sählyyn. Viime aikoina on ollut turhan monta läheltä piti -tilannetta. Sannakin sai mailasta naamaan samalta tyypiltä kuin minä, mutta Sannalla oli suojalasit ja isku vain tussahti silmien väliin lasien sankaan. Virpillä taas vanha silmävamma sählystä vihoittelee edelleen ja hän joutuu turvautumaan silmälääkäriin.