Luoston reissu onnistui täydellisesti. Mikäpä se on ajellessa leveää lanattua reittiä hyvässä seurassa pikku pakkasessa? Luoston ja Pyhän ympärysreitit olivat tosi hyvässä kunnossa. Pieni patikko ei menoa haitannut, kun menetetyt minuutit sai kiinni piiitkillä suorilla.

Shiftin keulan uudet iskarit toimivat makiasti. Niistä voi pudottaa vähän painetta pois, kun ei pahoissakaan töyssyissä edes yrittänyt pohjata. Samanlainen varustus pitää saada vielä alustaan ja sitten kelkka on sanalla sanoen täydellinen.

Ainoa miinus reissussa oli se, että ajopäiviä oli vain puolitoista. Ehdottomasti pitää seuraavalla kerralla olla ainakin viisi päivää menossa. Ajettiin Ilkan kanssa jo torstai-iltana Utajärvelle ja jatkettiin sieltä Luostolle aikaisin lauantaiaamuna. Aikainen herätys ja kelkkojen purku vaativat veronsa, joten ajettiin eka päivänä vain joku sata kilsaa. Toisena päivänä mittariin taisi tulla vähän alle 200, mutta ehkä oli niillä bensan hinnoilla parempi, ettei yritetty mitään hirmutekoja.

Kurkusta ei ollut mitään vaivaa koko viikonloppuna enkä tarvinnut edes särkylääkkeitä. Eihän tuo kyllä kovin raskas reissu ollutkaan. Oli tosi kiva vähän jutustella Ninan ja Tuomaksen kanssa. Heilläkin oli vuokrakelkka sunnuntaina ja kävimme yhdessä makkaranpaistossa laavulla. Heille vaan sattui alle todellinen juna. Tästä tytöstä ei ainakaan Ski-doo -tyttöä tule.