Kävin maanantaina hankkimassa kortin salille. Olisin mennyt salillekin, mutta asiakaspalvelu oli sen verran kökköä, että jätin menemättä. Ihan kiva typsykkä. Kertoili jumpista ja muusta, mutta ajatteli varmaan, että pelkkä kortti ja maksusuoritus riittävät minulle salilla käymiseksi. Oikein kyselin, että missähän täällä mahtaa olla mitäkin, mutta tyttö sanoi vain, että kaikki löytyy tuolta noin ja viittilöi jonnekin tyhjyyteen. Toivotti hän sentään tervetulleeksi saliohjaukseen torstaina. Olin eilen menossa samaiselle salille kiertoharjoitteluun, mutta jätin menemättä. En sen vastaanoton tytön takia vaan mystisen kurkkukivun, …
Tekijä: Outi
Uudenvuodenlupaukset on tehty ja pikku hiljaa aloittelen taas kuntoilua. Viime viikolla kipitin pariin otteeseen sählypallon perässä – tiistaina oli KYY-liigan peli ja perjantaina muuten vaan sählyä Savonlinnassa – kävin kerran 40 minuutin lenkillä ja kerran kokeilemassa kössiä. Kössi oli kivaa, vaikka meinasi mennä hermot, kun en osannut. Siellähän pitää melkein olla kypärä päässä, ettei satu vahinkoja. Lieneekö hölmöä liikehdintää kentällä, vai miksi pallo mosahti kerran silmien väliin? Onneksi kuitenkin vain silmien väliin eikä silmään. Ilkalla on tavattoman pitkä pinna, vaikka …
Ihan nolottaa, etten ole kirjoittanut mitään pitkään aikaan. On ihan stressi, mitä kirjoittaa, kun olisi niin paljon sanottavaa reissusta ja yhteisasumisesta ja joulusta ja kaikesta. Nyt en ehdi kirjoitella mitään reissusta. Siitä tulisi aivan liian pitkä tarina. Mutta kerronpa jotain kämppiksestäni Aatusta… Aatu on melkoisen kömpelö kaveri. Eilen se kopsahti päin jalkalamppua ja räts vaan, jouduttiin Suvin kanssa imurointihommiin. Sinne meni minun täällä aikoinaan kehumani energiansäästölamppu! Nämä minun huonekalut ovat sieltä vaatimattomammasta päästä, joten suurta taloudellista vahinkoa ei tullut. Mitä …
Odotellaan Queenstownin lentokentalla lentoa Aucklandiin. Loman loppupuoli on ollut huikeasti alkua parempi. Matka Dunedinista Queenstowniin oli henkea salpaava. Maisemat olivat kerrassaan upeita. Suorastaan satumaisia. Tie kulki kallioiden lomassa jokiuomaa pitkin. En enaa yhtaan ihmettele, etta Taru sormusten herrasta tultiin kuvaamaan tanne. Aivan uskomatonta. Ei voi sanoin kuvailla. Queenstownissa ilmatkin kaantyivat suosimaan kalpeita suomalaisia vai voineeko sita ihan suosimiseksi sanoa, kun paiva porottaa 30 asteen kuumuudella valkoiseen hipiaan. Ilkalta paloi nena ja minulta otsa. Minun Dunedin-nuhani siirtyi Ilkalle eika se viela …