Blog Posts

Hartiat leviät ku lavonovi

Minusta on kehkeytynyt ihan aktiivi bodaaja. Että ihan kaksi kertaa olen salilla käynyt! Vallan joka viikko kahden viikon ajan! Harmi vaan, että tekevät ovista niin kapeita, että hartiat kolisee karmeihin. 🙂 Tänään kävin toisen kerran. Ensimmäiset 40 minuuttia meni taas ohjaukseen ja uuden ohjelman läpikäymiseen. Ihan ok, että joku korjaa vanhat jo opetellut virheet. Vapaita painoja en oikeastaan ole koskaan uskaltanut käyttää, kun olen pelännyt tekeväni kaiken väärin. Ei niitä nytkään paljon tullut ohjelmaan. Tekaisin ohjauksen jälkeen perustreeniohjelman kertaalleen ja

Continue Reading

Ö’änhajuinen päivä

Laitoshommat työllistivät tänään ja työllistävät vielä vähän aikaa. Aamun tentissä oli kamala härdelli, kun luentosalin ovet olivat lukossa ja vain yhdellä vahtimestarilla oli siihen avain. Tämä kyseinen vaksi rullaili tietenkin ihan jossakin muualla. Pääsimme saliin vasta kymmentä vaille ja tietenkin tänään oli hurjan suuri tentti. Aloittamaan päästiin vasta vartin yli kahdeksan. Jos olisin tämän tiennyt, olisin voinut nukkua vielä parikymmentä minuuttia pidempään. Tein tänään hyvän työn ja menin laitoskokoukseen. Minua ei olekaan näkynyt siellä puoleen vuoteen. En ole menettänyt mitään.

Continue Reading

Kaasukäsi kovilla

Kävin katsomassa Vaalan vene- ja moottorikerhon enduro sprint -kisoja Rokualla. Kelkkakisoihin piti tietenkin ajaa kelkalla. Viime yönä tuiskutti mukavasti lunta ja sitä tuli koko päivän lisää. Kelkkakelit alkavat pikku hiljaa parantua, mutta vielä nyt ajelu on melkoista pujottelua kivien ja kantojen välissä. Kaikki ojat olivat Utajärvi-Rokua -välillä sulia. Polaris osaa sukeltaa ihan hyvin. Kerran oja hyppäsi eteen niin nopsasti, että lähestymislaskelmat menivät pikkuisen sekaisin ja vastaranta pääsi tökkäämään niin, että käsi lipesi kaasulta. Itse tuiskahdin etunojaan ja kaasukäden ranne jäi

Continue Reading

Gorbatsoville sukua

Kävin perjantaina pelaamassa laitoksen sählyvuorolla ja sain mailasta päähän. Nyt otsaa koristaa gorbamainen punainen läiskä. Yllättävän vähällä selvisin, vaikka lyöjänä oli melko kovaa pelaava mies. Eipä tainnut mieheltä edes anteeksipyyntöä herua, vaikka joukkuetoverinsa kovasti pahoittelivat hänen puolestaan. Pelissä sattuu ja tapahtuu. Ei pienille kolhuille voi mitään. Viime tiistaina sain ensin sählypelissä kyynärpäästä nenään, sitten viikonloppuna squashpallon silmien väliin, perjantaina mailanlavan otsaan ja tänään elämältä turpaan. Niin se vaan menee. Olin ihan innoissani, kun pääsin eilen ja tänään ajelemaan ensimmäiset kilometrit

Continue Reading

Site Footer