Laitoshommat työllistivät tänään ja työllistävät vielä vähän aikaa. Aamun tentissä oli kamala härdelli, kun luentosalin ovet olivat lukossa ja vain yhdellä vahtimestarilla oli siihen avain. Tämä kyseinen vaksi rullaili tietenkin ihan jossakin muualla. Pääsimme saliin vasta kymmentä vaille ja tietenkin tänään oli hurjan suuri tentti. Aloittamaan päästiin vasta vartin yli kahdeksan. Jos olisin tämän tiennyt, olisin voinut nukkua vielä parikymmentä minuuttia pidempään. Tein tänään hyvän työn ja menin laitoskokoukseen. Minua ei olekaan näkynyt siellä puoleen vuoteen. En ole menettänyt mitään. …
Kategoria: Tajunnanvirtaa
Kävin katsomassa Vaalan vene- ja moottorikerhon enduro sprint -kisoja Rokualla. Kelkkakisoihin piti tietenkin ajaa kelkalla. Viime yönä tuiskutti mukavasti lunta ja sitä tuli koko päivän lisää. Kelkkakelit alkavat pikku hiljaa parantua, mutta vielä nyt ajelu on melkoista pujottelua kivien ja kantojen välissä. Kaikki ojat olivat Utajärvi-Rokua -välillä sulia. Polaris osaa sukeltaa ihan hyvin. Kerran oja hyppäsi eteen niin nopsasti, että lähestymislaskelmat menivät pikkuisen sekaisin ja vastaranta pääsi tökkäämään niin, että käsi lipesi kaasulta. Itse tuiskahdin etunojaan ja kaasukäden ranne jäi …
Ihan nolottaa, etten ole kirjoittanut mitään pitkään aikaan. On ihan stressi, mitä kirjoittaa, kun olisi niin paljon sanottavaa reissusta ja yhteisasumisesta ja joulusta ja kaikesta. Nyt en ehdi kirjoitella mitään reissusta. Siitä tulisi aivan liian pitkä tarina. Mutta kerronpa jotain kämppiksestäni Aatusta… Aatu on melkoisen kömpelö kaveri. Eilen se kopsahti päin jalkalamppua ja räts vaan, jouduttiin Suvin kanssa imurointihommiin. Sinne meni minun täällä aikoinaan kehumani energiansäästölamppu! Nämä minun huonekalut ovat sieltä vaatimattomammasta päästä, joten suurta taloudellista vahinkoa ei tullut. Mitä …
Odotellaan Queenstownin lentokentalla lentoa Aucklandiin. Loman loppupuoli on ollut huikeasti alkua parempi. Matka Dunedinista Queenstowniin oli henkea salpaava. Maisemat olivat kerrassaan upeita. Suorastaan satumaisia. Tie kulki kallioiden lomassa jokiuomaa pitkin. En enaa yhtaan ihmettele, etta Taru sormusten herrasta tultiin kuvaamaan tanne. Aivan uskomatonta. Ei voi sanoin kuvailla. Queenstownissa ilmatkin kaantyivat suosimaan kalpeita suomalaisia vai voineeko sita ihan suosimiseksi sanoa, kun paiva porottaa 30 asteen kuumuudella valkoiseen hipiaan. Ilkalta paloi nena ja minulta otsa. Minun Dunedin-nuhani siirtyi Ilkalle eika se viela …